Hangon Satamasta on nopea yhteys kaikkialle Suomeen, Venäjälle ja Keski-Eurooppaan. Vuositasolla noin 200 000 rekkaa kulkee sataman läpi ja tänä vuonna liikenteen odotetaan kasvavan oleellisesti.

Hangon Satamaa hyödyntävät vienti- ja tuontiyritykset saavat jatkossa huomattavan kilpailuedun, kun voimassa oleva rikkipäästödirektiivi nostaa merikuljetuksen kustannuksia. Siksi lisääntyvälle liikenteelle on saatava enemmän tehokkaasti toimivaa tilaa.

– Osaa laitureista voitiin käyttää tehokkaasti, mutta osan hyödyntäminen oli vähäisempää, koska ympärillä ei ollut riittävästi maata purkaa aluksia. Tuleva liikenne ei myöskään päässyt tarpeeksi lähelle laitureita, ja lasti piti hakea kaukaa, tekninenjohtaja Björn Peltonen luettelee puutteita.

"Liikenne on kasvanut useita vuosia ja viime vuonna Hangon Satama Oy:n kautta kulki noin 5 miljoonaa tonnia rahtia."

Laajennusurakan suunnittelu oli lähtökohtaisesti haastava, sillä kaupunki on kasvanut satama-alueen ympärillä. Kaavoitusvaiheessa Hangon satama saikin mahdollisuuden laajentua merelle päin sekä viereisille maa-alueille.

Ensimmäisessä vaiheessa ulkosataman laituri peruskorjattiin, ja satama-allas ja väylä ruopattiin. Siitä sivutuotteena tulevat massat, noin 200 000 kuutiota, käytettiin täyttöihin, jotta 14 metriä syvä merenpohja saatiin korotettua usealla metrillä. Ulkosataman työt valmistuivat jo viime kesänä, mutta varsinainen kaksiosainen laajennusurakka aloitettiin syksyllä 2017. Valmista odotetaan vuoden 2019 loppuun mennessä.

– Toisessa vaiheessa puretaan makasiini, tehdään maa-alueiden perusparannukset, rakennetaan noin 500 metriä pitkä penger sekä muutetaan kallioalue satamakentäksi, kuvailee Peltonen.

Sen jälkeen kentät asfaltoidaan, asennetaan valaistus ja rakennetaan noin neljän hehtaarin infrastruktuuri.

– Tarkoitus on saada viisi hehtaaria uutta tilaa laivojen purkamiselle ja lastaamiselle. Liikenne on kasvanut jo useita vuosia ja esimerkiksi viime vuonna Hangon Satama Oy:n kautta kulki noin 5 miljoonaa tonnia rahtia sataman hyvän sijainnin vuoksi, Peltonen tarkentaa.

– Viimeisessä vaiheessa satama-allas täytetään sekä käsin veistetyistä graniittikivistä rakennettu aallonmurtaja siirretään merelle päin. Lisäksi muurin ulkopuolelle rakennetaan yleinen kulkutie, joka mahdollistaa edelleen ihmisten pääsyn sataman kärkeen. Valmistuttuaan siitä tulee hieno ja se näkyy pitkälle merelle päin, toteaa Peltonen.

 

Koneiden digitaalisuus ja uusi teknologia nopeuttavat hankkeen valmistumista

Urakoitsijat kilpailutettiin EU:n hankintalakien mukaan ja heiltä edellytettiin muun muassa kokemusta vastaavista hankkeista ja vesirakentamisesta sekä korkeaa luottoluokitusta.

Vilppulan kivijaloste Oy valikoitui Hangon Satama –hankkeen toiseen vaiheeseen louhinnan ja murskaamisen erikoisosaamisensa sekä ajanmukaisen kalustonsa vuoksi, joka on omiaan valtavissa massasiirroissa. Kivijaloste toteuttaa myös sadevesiviemärin rakentamisen, maisemapengertämisen sekä rakennusten purkua.

– Osallistuimme työvaiheeseen, jossa rakennetaan uutta ja peruskorjataan vanhaa infraa parin hehtaarin verran. Louhintaa on noin 60 000 kiintokuutiota, josta rakennetaan noin 500 metriä pitkä penger mereen, Vilppulan Kivijalosteen toimitusjohtaja Kari Mäkipää kertoo.

Hän kuvaa hanketta monipuoliseksi ja haastavaksi, kun töitä tehdään vaikeissa paikoissa, kuten meressä.

– Louhinnassa on aina riski, vaikka se tehdään kuinka hyvin. Siksi työturvallisuudesta huolehtiminen on meille tärkeää, hän vakuuttaa.

Kilpaillulla infrarakennusalalla yrittäjän on osattava löytää itselleen sopivat urakat. Digitalisointi ja 3D-koneohjausjärjestelmät muuttavat työnkuvaa, mikä edellyttää työntekijöiltä jatkuvaa osaamisen päivitystä.

– Jokainen työvaiheemme on koneohjattu. Ennen esimerkiksi mittamies laittoi maahan tikkuja ja keppejä merkeiksi. Nykyään mittamies tekee mallit toimistossaan ja lähettää ne pilvipalveluna koneiden koneohjaukseen ja seuraa sitä kautta työn etenemistä. Saamme taltioitua kaiken vielä muistiinkin, Mäkipää kertoo.

Myös ympäristöasioihin kiinnitetään huomiota. Vilppulan Kivijalosteen äänieristetty porakone työskentelee Hangon Satamassa lähes äänettömästi eikä lennätä pölyä läheskään siinä määrin kuin vanhan teknologian poravaunut. Keskustelu porauksen äärellä on mahdollista, mikä sekin osaltaan nopeuttaa ja sujuvoittaa työn etenemistä.

– Ympäristöä säästää myös se, että alukset voidaan laajennuksen jälkeen lastata lähempänä, jolloin tarvitaan vähemmän kuljetusajoja. Tämä säästää polttoainetta ja työvoiman tarvetta, jolloin säästyy kustannuksiakin, summaa Peltonen.