– Digitalisaatio muuttaa jokaikisen elämänalan. Suurin ilmentymä tästä on se, että tiedosta tulee tärkein tuotannontekijä. Tieto on valtaa sanan varsinaisessa merkityksessä, toteaa Esko Aho.

Aho on yhtenä Liikenne- ja viestintäministeriön selvitysryhmän jäsenenä ollut visioimassa vuosien 2030 ja 2050 liikenne- ja viestintäarkkitehtuuria.

– Suomen hyvinvointi on riippuvaista ulkomaankaupasta. Kaikki liikkumiseen ja tietoliikenteeseen liittyvä on Suomen kaltaiselle maalle elintärkeätä sekä sijaintimme että sisäisten etäisyyksien takia. Unohdamme myös helposti, miten eri puolilla Suomea fyysiset resurssimme sijaitsevat. Kilpailukyvyltään korkeatasoinen ja kohtuuhintainen liikennejärjestelmä on meille kohtalon kysymys, Aho sanoo.

 

Muutos pohjautuu globaaleihin trendeihin

Ahon mukaan käynnissä olevaa murrosta voi verrata tilanteeseen, jossa rautatiet otettiin 1800-luvun Amerikassa käyttöön.

"Liikennettä ja tietoliikennettä tulee ajatella ekosysteeminä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen."

– Rautatiet itsessään eivät olleet suuri taloudellinen menestys. Niiden käyttö johti kuitenkin valtavaan yhteiskunnalliseen muutokseen monella tasolla.

Teknologian rooli on nyt ja tulevaisuudessa Suomelle ratkaiseva.

– Suurimmat mahdollisuutemme ovat uusien teknologioiden nopeassa käyttöönotossa ja soveltamisessa, Aho sanoo, ja jatkaa:

– Liikennettä ja tietoliikennettä tulee ajatella ekosysteeminä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Se mitä voimme parhaimmillamme tehdä, on luoda optimaaliset edellytykset asioiden tapahtumiselle rakentamalla järjestelmällisesti älykästä ekosysteemiä.

Älykäs ekosysteemi pohjautuu globaaleihin megatrendeihin, jotka kaikki kytkeytyvät teknologiaan. Yksi keskeisimmistä trendeistä on kestävyyden vaatimus. Digitalisaation iso etu onkin mahdollisuus ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin.

– Esimerkiksi siirtyminen kiinteistä puhelinverkoista matkapuhelinverkkoihin on vähentänyt infrastruktuurin aiheuttamaa ympäristökuormaa.

 

Suomessa hallitaan vaativat teollisuuden ratkaisut

Digitaalisessa maailmassa kaikki on personoitua ja räätälöityä.

– Tämä tulee merkitsemään pienelle maalle paljon mahdollisuuksia. Olemme aina menestyneet, kun vaaditaan hyvin monimutkaisten teollisten haasteiden hallintaa, joten voimme pärjätä erittäin hyvin räätälöityjen digitaalisten ratkaisujen maailmassa. Esimerkkinä vaikkapa Uudessakaupungissa tapahtuva autonvalmistus tai kone- ja laiteosaamisemme, kuten metsäkoneet, kaivostyökoneet, lumikelkat, traktorit tai satamien terminaali- ja kuljetuslaitteet, Aho sanoo.

Infrastruktuurin muuttaminen älykkääksi on kuitenkin vaativa prosessi.

– Vanha infrastruktuuri on alusta, joka tarvitaan. Eiväthän tiet, lentokentät tai satamat mihinkään häviä, mutta se, miten niissä operoidaan, tulee muuttumaan radikaalisti.

Vanhan ja uuden maailman yhdistyminen on erittäin iso haaste myös johtamiselle ja koulutusjärjestelmille, joiden tulisi tuottaa monialaista osaamista.

– Ekosysteemijohtaminen on luottamukseen perustuvaa konseptijohtamista, jossa jokainen hallitsee myös kokonaiskuvan tilanteesta. Tarvitsemmekin muutosta johtamisajattelussa, toteaa Aho.