Kunnossapidon rahoituksen niukkuus on kasvattanut väyläverkon korjausvelan määrän 2,5 miljardiin euroon.

Huono väylästö heikentää yritysten kilpailukykyä. Liikenneväylien korjausvelkaohjelman rahoituksen turvin korjataan vuosina 2016–2019 väyliä, jotka palvelevat työmatkaliikennettä, elinkeinoelämän kuljetuksia sekä parantavat liikennturvallisuutta.

– Teemme erittäin tiivistä yhteistyötä asiakkaittemme kanssa ja kuuntelemme yritysten tarpeita. Esimerkiksi metsäteollisuus kertoo mihin väyliin tarvitaan korjauksia että liiketoiminta jatkuisi. Yritykset ovat olleet kohtalaisen tyytyväisiä, teollisuuden toiveet ovat realistisia, Liikenneviraston johtava asiantuntija Vesa Männistö toteaa.

 

Korjausvelka on eri asia kuin infran kunto

Suomessa kiinnostuttiin korjausvelan käsitteestä vasta vuonna 2005. Ennen seurattiin vain infran kuntoa, kansainvälisen yhteistyön kautta nousi esiin käsite korjausvelka. Vuonna 2011 korjausvelkaa oli vähän yli kaksi miljardia eli noin kuuden vuoden silloiset infran ylläpitokustannukset.

"Kun infra pääsee huonoon kuntoon, sen korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin ennaltaehkäisevä huolto."

– Vuonna 2016 myönnetyllä 600 miljoonan euron lisärahoituksella on saatu korjausvelan kasvu pysäytettyä ja käännettyä velka laskuun. Sitä ennen kasvutahti oli hälyttävä. Jos vuoden 2019 jälkeen palataan vanhoihin budjetteihin, korjausvelka jatkaa kasvamistaan, kertoo Männistö.

– Pitkäjänteinen, tasainen rahoitus on avainasia. Ennakoitava rahavirta kymmenelle vuodelle kannustaa infrarakentamisen yrityksiä investoimaan paremmin kuin kerralla tuleva suuri määrä rahaa. Poukkoilu aiheuttaa tehottomuutta ja esimerkiksi pullonkauloja suunnitteluun, Männistö sanoo.

 

Ennaltaehkäisevä korjaaminen kustannustehokkainta

– Kun infra pääsee huonoon kuntoon, sen korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin ennaltaehkäisevä huolto. Tästä syystä esimerkiksi sillat pestään joka vuosi, väylien varrelta poistetaan kasvillisuutta ja korjataan yksittäisiä kiskoja. Tämä on näkymätöntä työtä, jolla pidetään infrasta huolta, jotta vältetään tai edes siirretään isompia korjauksia, Männistö kertoo.

Tutkimusten mukaan osa teistä kannattaisi päällystää jo ennen kuin ne näyttävät huonoilta. Mutta korjaaminen aiheuttaa kiivasta palautetta siitä, että huonokuntoisempiakin teitä on korjaamatta.

 

Omaisuuden hallinnasta tiedon analysointiin

Digitalisaatio on iso osa omaisuuden hallintaa, tiedon hankintaa ja analysointia. Kunnossapidon hankinta on jo digitalisoitu.

– Olemme aina keränneet väyläverkosta paljon tietoa. Pelkkä tiedon keruu ei kuitenkaan riitä, vaan on kehitettävä tiedon analysointia. Digitaalisuus on hyvä väline, kun kehitämme järjestelmiä, missä data kertoo mitä sen pitääkin kertoa, eli missä kunnossa infra on ja miten nopeasti se rapautuu, Vesa Männistö päättää