Erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä kertoo, että julkisten rakennushankkeiden hankintailmoitusten arvo on Suomessa kaikkiaan noin 7 miljardia euroa vuodessa, ja siitä noin 1,5 miljardia on uudisrakentamista. Opetusrakennukset ovat arvoltaan ja kerrosalaltaan suurimpia julkisen uudisrakentamisen rakennustyyppejä. Vihreä rakentaminen kertoo vastuullisuudesta, eikä ole välttämättä tavanomaista rakentamista kalliimpi ratkaisu.

– Ilmastonmuutos on globaali asia, johon on reagoitava myös rakentamisessa. Suomessa meidän on oltava aktiivisia ja edistettävä vähähiilistä rakentamista. Sitä varten on laadittu tiekartta, joka lähtee vapaaehtoisista toimista, kuten julkisten rakennushankintojen kriteereistä. Ympäristöministeriö tarjoaa tietoa ja opastusta vihreän rakentamisen tueksi.

Hankintalaki uusittiin vuoden 2017 alussa. Se toi mahdollisuuden valita muukin kuin kaikkein halvin vaihtoehto. Valinta voi perustua esimerkiksi ympäristöystävällisyyteen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen, hän toteaa.

– Koulut ovat yhteisössä erityisen keskeisiä julkisia rakennuksia, joihin oppilaiden ja vanhempienkin huomio kiinnittyy. Niillä on myös symbolista arvoa.

Koulut ovat olleet muutoksessa myös pedagogisesti uuden opetussuunnitelman myötä.

− Hyvä esimerkki miten ympäristönäkökulma, rakentaminen ja oppiminen linkittyvät toisiinsa on Joensuun Karhunmäen koulu. Siellä oppilaat voivat itse seurata rakennuksen energiankulutusta ja hyödyntää tietoa opiskelussaan.

Pääministeri antoi joulukuussa 2017 eduskunnalle ilmoituksen toimenpideohjelmasta, jolla saataisiin ongelmarakennukset kuntoon 2028 mennessä. Terveiden tilojen vuosikymmen jatkuu vuoteen 2028 saakka. Sen aikana vakiinnutetaan toimintatapaa, jossa sisäilmaongelmia ehkäistään ennalta, niihin puututaan ripeästi ja etsitään ratkaisu. Sisäilmaongelmien vuoksi hirsirakentaminen on lisännyt suosiotaan myös uusissa päiväkoti- ja koulurakennuksissa.

 

Elinkaariajattelu

Kuittinen kertoo, että Euroopassa rakentamista kehitetään vahvasti kohti elinkaariajattelua. Hyviä esimerkkejä tästä ovat muun muassa Hollanti, Ranska, Belgia ja Saksa. Suomessa rakennuspuolella elinkaariajattelu tekee vasta tuloaan, tosin ennen vanhaan saatettiin vanhat hirret käyttää uudelleen useammassakin rakennuksessa, hän muistuttaa.

− Haluamme tukea elinkaariajattelua, ja herättää pohtimaan, mitkä ovat kustannukset rakennuksen koko elinkaaren aikana. Rakennushankinnoissa elinkaarimalli on todettu toimivaksi isoissa hankkeissa kuten suurissa koulukeskuksissa. Rakennuttajallakin on silloin oma intressinsä tehdä rakennus, joka kestää pitkään. Sopimuskäytännöt kehittyvät koko ajan.

Rakentamisessa syntyy aina päästöjä − hiilijalanjäljen kannalta rakentamisessa kyse ei ole vain materiaaleista ja tekniikoista, vaan myös rakennuksen käyttöiästä.

– Keskeinen käsite on muuntojoustavuus. Mitä palveluita kaupungissa tai kunnassa tarvitaan 20 vuoden kuluttua? Jos oppilaat vähenevät, voisiko koulu muuttua palvelukodiksi? Tätä voidaan toteuttaa esimerkiksi suunnittelemalla rakennus muunneltavaksi, toteuttamalla se muunneltavilla moduuleilla tai jopa siirtämällä koko rakennus toiseen paikkaan.