Rakennusalan tärkeimmät megatrendit – eli koko toimintaympäristöön vaikuttavat maailmanlaajuiset muutostekijät ovat tutkimusten mukaan väestönkasvu ja kaupungistuminen. Näiden rinnalla kulkevat digitalisaatio ja teknologioiden kehitys, jotka tarjoavat ratkaisumahdollisuuksia edellä mainittujen vaikeammin hallittavien muutostrendien tuomiin haasteisiin myös Suomessa.
Vuoteen 2030 mennessä suurin osa maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Nykyiset suurkaupungit kasvavat ja uusia, kymmenien miljoonien asukkaiden jättikaupunkeja – megacityjä – muodostuu. Kehityksen suunnasta voi käyttää esimerkkinä vaikkapa viime vuosina huimaa vauhtia kasvanutta Xionganin aluetta Kiinassa. Myös Euroopassa kaupungistuminen on pitkään jatkunut voimakkaana ja suomalaisistakin jo yli 70 % asuu kaupungeissa. Kaupunkialueille kohdistuu myös lähes kaikki Suomessa tapahtuva rakentaminen.
On arvioitu, että Suomessa vuonna 2050 tarvittavasta infrastruktuurista on vielä 75 % rakentamatta. Kaupunkien kasvun ja kaupunkikeskustojen tiivistymisen seurauksena yhä merkittävämpi osa rakentamisesta tapahtuu vaikeasti toteutettavissa ympäristöissä: pehmeiköillä, vesialueilla, maanalaisissa kalliotiloissa ja heikkolaatuisen kallioperän alueilla. Volyymiltaan merkittävän lisä- ja täydennysrakentamisen suunnittelun, toteutuksen ja kustannusten hallitsemiseksi tulemme tarvitsemaan entistä tarkempaa tietoa rakennusalustasta eli maankamarasta.
Maaperäsidonnaiset rakentamiskustannukset
Suomen rakennusalalla tiedetään, että merkittäviä aikaan sidottuja lisäkustannuksia syntyy maarakentamisen toteutusvaiheiden aikaisista ”yllätyksistä,” jotka ovat usein seurausta suunnitteluvaiheessa käytetyn taustatiedon riittämättömyydestä. Tästä on viimeaikaisia kokemuksia esimerkiksi Länsimetro-hankkeesta, jossa kallioperän rikkonaisuus aiheutti urakan viivästymistä ja lisätöitä muun muassa Urheilupuiston ja Niittykummun alueilla Espoossa.
Rakentamisen merkittävimmät kustannuserät määritellään suunnittelun alkuvaiheessa, ja silloin voidaan myös tuottaa suhteellisesti suurimmat säästöt, mikäli käytettävissä on riittävästi taustatietoa muun muassa maa- ja kallioperän ominaisuuksista.
Suomen geologinen tieto rakennusmallien ja suunnittelun osana
Suomessa ollaan edelläkävijöitä rakentamisalueiden pohjatutkimustiedon keräämisessä. Meillä on kansainvälisesti tarkasteltuna erittäin yhtenäinen käytäntö datan harmonisoinnin suhteen eri toimijoiden kesken ja lisäksi yhteinen rakentamisen aikana syntyvän maaperätiedon kokoamisjärjestelmät: pohjatutkimusrekisterit. Suomessa tehdään myös tärkeää tutkimus- ja kehitystyötä geologisen maa- ja kallioperätiedon integroimiseksi yleisiin rakennustietomalleihin, Building Information Models; BIM, jotka toimivat suunnittelualustoina rakennushankkeissa.
Mahdollisimman tarkka, mallipohjainen kaavoitusvaiheen geologinen lähtötieto olisi kaikkien etu.
Kaikesta huolimatta merkittävä osa rakentamisen ja maankäytön suunnittelun tueksi tarvittavasta, yhteisin varoin hankitusta geologisesta pohjatiedosta on edelleen pirstaloituneena eri toimijoiden kuten kaupunkien, kuntien, rakennuttajien ja julkishallinnon organisaatioiden tietojärjestelmiin. Kuinka tämä tietomassa saataisiin mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön, ja kuka ottaa roolin tiedon kokoamisessa, harmonisoinnissa, jakelussa ja jalostamisessa on vielä osin ratkaisematta.
Mahdollisimman tarkka, mallipohjainen kaavoitusvaiheen geologinen lähtötieto olisi kaikkien etu, koska sen avulla voitaisiin optimoida rakentamisen sijoittelua kokonaisuutena. Lisäksi parannettaisiin suurten, usein yhteisin varoin toteutettavien rakennushankkeiden kilpailutuksen edellytyksiä ja tuotettaisiin suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen kustannussäästöjä, mistä hyötyvät sekä tilaajat että tarjoajat.
Satavuotias Suomi on taas hieman valmiimpi
Suomi täyttää sata vuotta ja sitä juhlitaan meidän jopa 3,5 miljardia vuotta vanhan peruskalliomme päällä, ja paikoin sen sisään rakennetuissa kalliotiloissa. Suomen rakentaminen on kuitenkin vasta alussa. Maankamaran ominaisuudet ovat Suomessa erittäin vaihtelevat. Rannikon kallio- ja savikkokaupungit kuten Helsinki ja Turku, ja sisämaan harjukaupungit kuten Lahti ja Tampere, tarjoavat monenlaisia ja osin erityyppisiä haasteita infrarakentamisen suunnittelulle ja toteutukselle. Tärkeä osa rakennusalan digitalisaatiota on suunnittelun mallipohjaisuus, johon sisältyy eri lähteistä tulevien standardin mukaisten geologisten aineistojen yhdistäminen osaksi suunnittelukokonaisuutta. Näiden avulla voimme yhdessä rakentaa Suomea taas hieman valmiimmaksi.
Kirjoittaja Akseli Torppa on Yhdyskunnat ja rakentaminen tulosyksikön päällikkö Geologian tutkimuskeskuksella.