Suurin osa työtapaturmista on estettävissä huolellisella perehdytyksellä ja suojavarusteiden käytöllä. Myös asenteella on merkitystä.

– Yleisimpiä infrarakentamisessa tapahtuvia tapaturmia ovat liukastumiset, koneista hyppäämiset, käsikäyttöisten työkalujen käyttö ja puukon tai mattoveitsen aiheuttamat viiltohaavat. Yleensä ne johtuvat varomattomuudesta, huolimattomuudesta tai puutteellisista suojavarusteista, Infra Ry:n asiantuntija Ari Kähkönen kertoo.

Kähkösen mukaan nykyaikaiset suojavarusteet ovat vähentäneet merkittävästi infra-alan työtapaturmia. Pakollisiin suojavarusteisiin kuuluvat leukahihnallinen kypärä, suojalasit ja heijastavat suojavaatteet. Esimerkiksi silmävammat ovat ilahduttavasti vähentyneet suojalasien tultua pakollisiksi.

– Seuraamme kuukausittain jäsenyritystemme tapaturmataajuutta. Tällä hetkellä se on luokkaa 15 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden eli merkittävästi alempi kuin koko infrarakentamisessa.

Tavoitteenamme on nolla tapaturmaa vuonna 2020, joten töitä sen saavuttamiseksi on vielä tehtävä, Kähkönen summaa.

 

Katse ympäristöön

Työturvallisuus ja epäkohtiin puuttuminen ovat kaikkien vastuulla. Ari Kähkösen mukaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn kannattaa satsata, sillä se on sekä työntekijälle että työnantajalle huomattavasti edullisempaa kuin tapaturmien hoito.

– Erilaisten laskelmien mukaan yksittäinen työtapaturma maksaa työnantajalle keskimäärin 6000-10 000 euroa. Jos sairausloma venyy yli 30 työpäivään, useista kuukausista puhumattakaan, kustannus voi nousta moninkertaiseksi.

Kähkönen kannustaa aktiiviseen turvallisuushavaintojen tekemiseen. Niiden avulla voidaan estää tulevat työtapaturmat. Havaintojen kirjaamiseen on olemassa useita erilaisia kännykkäsovelluksia.

– Jos työntekijä huomaa esimerkiksi rikkinäisen tai puutteellisen suojakaiteen, hän tekee siitä ilmoituksen, jonka esimies tai turvallisuusvastaava kuittaa saaduksi. Kun kaide on korjattu, työntekijä saa siitä tiedon. Tärkeintä on, että havaintoon reagoidaan heti ja puutteet korjataan, Kähkönen painottaa.

 

Perehdytys jo etukäteen

Rakennusalan yhdessä kehittämä sähköinen yleisperehdytys tuo yhdenmukaisen ja viranomaisten hyväksymän yleisperehdytyksen helposti kaikkien ulottuville. ePerehdytys ei korvaa työmaakohtaista perehdytystä, mutta kun yleinen perehdytysaineisto on käyty läpi jo työmaalle tultaessa, työmaakohtaiseen perehdytykseen jää enemmän aikaa. 

– ePerehdytyksen voi suorittaa missä tahansa. Se alkaa kirjautumalla tabletilla, kännykällä tai tietokoneella verkon oppimisympäristöön. Opetusohjelma on selkeä ja helppokäyttöinen ja siinä on useita kieliversioita, muun muassa suomi, englanti, viro, latvia, liettua, venäjä ja puola, Kähkönen kertoo.

ePerehdytyksen läpikäyntiin menee noin puoli tuntia, jonka jälkeen suoritetaan tentti. Suoritettu ePerehdytys on voimassa vuoden. 

– Hyväksytty suoritus tallentuu välittömästi Tilaajavastuun Taitorekisteriin, josta tieto on kätevästi työmaalla luettavissa Valttikortilta maksuttoman mobiilisovelluksen avulla. Taitorekisteristä voidaan tehdä myös integraatio työmaan kulunvalvontajärjestelmään, Kähkönen päättää.