Kiinteistösijoitukset ovat viime vuosina olleet suosittuja. Vaikka kiinteistön hankkimiseen tarvittava pääoma on suuri, houkuttelee matalan korkotason ja vakaan kassavirran yhdistelmä monia.

– Kiinteistöt ovat perinteisesti olleet hyviä pitkäjänteisiä sijoituskohteita, toteaa RAKLI ry:n toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.

 

Hyvät liikenneyhteydet ja palvelut avainasemassa

Kiinteistöala on murroksessa, millä on vaikutuksensa myös sijoittajien toimintaan.

– Trendinä on jo pitkään ollut kaupungistuminen ja kasvukeskuksista löytyy erityisen voimakkaasti kasvavia alueita, joilla kysyntä ylittää tarjonnan, Laurikainen kertoo.

Muissa kasvukeskuksissa tilanne on pääkaupunkiseutua vakaampi, mutta niissäkin vuokra-asumisen suosio on kasvussa.

– Pääkaupunkiseudun markkinatilanteen toimivuuden kannalta on välttämätöntä, että tarjolle tulee paljon ja monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja. Tarjonnan ylittävän kysynnän lisäksi asukkaiden vaihtelevat elämäntilanteet ja tarpeet aiheuttavat sen, että markkinoilla tarvitaan monenlaisia asuntotoimijoita, Laurikainen muistuttaa.

Asiakkaiden vaatimuslistan kärkipäähän ovat nousseet liikenneyhteydet, mutta alueen tuleva kehittyminen ja palvelut vaikuttavat myös suuresti kiinnostavuuteen.

– Palvelujen saatavuuden ja kehittymisen kannalta on välttämätöntä, että niiden käyttäjiä on riittävästi. Siksi tiivistäminen ja täydennysrakentaminen ovat tärkeitä keinoja kaupunkikehittämisessä, Laurikainen huomauttaa.

 

Ihmisten arvostukset muutoksessa

Laurikainen kehottaa tarkkailemaan myös muutoksia asiakkaiden arvomaailmassa ja valinnoissa. Tänään suosittu ei välttämättä huomenna kiinnosta. Asumiseen vaikuttavista muutoksista Laurikainen mainitsee muun muassa yhteisöllisyyden ja jakamistalouden, joille syntyy jatkuvasti uusia ilmenemismuotoja.

"Kiinteistösijoittaminen on aina sijoittamista Suomeen, mikä on jo sinänsä arvokasta."

– Liikkumisen murros näkyy esimerkiksi siten, että jotkut suuremmat kiinteistöyhtiöt ovat alkaneet tarjota asukkaille yhteiskäyttöautoja, Laurikainen kertoo.

Vaikka Laurikaisen mukaan yleinen asumiselle asetettava vaatimustaso tuntuu jatkuvasti nousevan, löytyy myös edullisemmille asunnoille ottajia.

– Edullisuuden nimissä voidaan olla valmiita tekemään kompromisseja, jos elämäntilanne on väliaikainen tai arjen fokus voimakkaasti kodin ulkopuolella, pohtii Laurikainen.

 

Toimitiloihin liittyvät haasteet luovat mahdollisuuksia

Toimitilojen markkinat Laurikainen näkee asuntojen vastaavia haastavampina. Uusilla toimitiloilla on kysyntää, mutta niidenkin kohdalla palvelutaso, muunneltavuus ja sijainti ovat kriittisen tärkeitä.

– Jopa uudehkot toimitilat jäävät helposti tyhjiksi, jos niiden sijainti ei ole ihanteellinen. Yksin pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä 1,2-1,3 miljoonaa neliötä tyhjää toimistotilaa, Laurikainen kertoo.

Hänen mukaansa tyhjät toimitilat laskevat ympäröivän alueen yleistä haluttavuutta.

– Tyhjät toimitilat ovat toisaalta myös mahdollisuus, jos niille löydetään kiinnostavaa ja tarpeita vastaavaa uutta käyttöä, Laurikainen pohtii.

Laurikainen toivottaa kiinteistösijoitusmarkkinan monipuolistumisen tervetulleeksi.

– Suomessa tarvitaan sekä yksityisiä että ammattimaisia kiinteistösijoittajia ja vaihtoehtoisia omistusmuotoja. Kiinteistösijoittaminen on aina sijoittamista Suomeen, mikä on jo sinänsä arvokasta.