Silti kuntien perustehtävä pysyy ennallaan. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu paljolti kuntien varaan ja tämä perusta on puolustamisen arvoinen myös tulevaisuudessa. Muutosvoimien keskellä tärkein säilyy ennallaan – kuntien tehtävänä on luoda ja edistää ihmisten hyvinvointia. Tämä tapahtuu muun muassa työpaikkojen ja palvelujen avulla.

Ihmisten hyvinvointi edellyttää toimivia palveluita. Sujuvaa arkea ja turvallista elinympäristöä. Muuttunut taloustilanne edellyttää terveys- ja sosiaalipalveluiden siirtämistä laajemmalle väestöpohjalle. Sote-uudistuksen myötä mahdollistuva valinnanvapaus tarjoaa keinon edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua, tasa-arvoisuutta ja saatavuutta. Kun toimijoita on enemmän, saatavuus paranee. Kilpailun lisääntyminen luo puolestaan painetta laadun jatkuvalle kehittämiselle.

Uudistus mahdollistaa myös sen, että kunnille jää enemmän resursseja keskittyä perustehtävävään – hyvinvoinnin lisäämiseen laaja-alaisesti kaikilla osa-alueilla.

"Yhteisöllisyys ja kaikista huolenpito on hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka"

Menestyvä kunta tarjoaa eri-ikäisille asukkailleen riittävät palvelut. Se tarjoaa asukkailleen varhaiskasvatusta ja koulutusta, ja sieltä eväitä tulevaisuuteen. Hyvinvointia edistävä kunta tarjoaa mahdollisuuksia liikkumiseen ja kulttuuripalveluihin. Se tarjoaa mahdollisuuksia yrityksille ja sitä kautta työtä kuntalaisille.

Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä kunnan tehtävien toteuttaminen edellyttää päättäjiltä kykyä tehdä yhteistyötä, ennakoida tulevaa ja uudistaa sen mukaisesti. Kunnan tehtävä on toimia myös yhteisöllisyyden kehtona. Yhteisöllisyys ja kaikista huolenpito on hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka.Yhteisöllisyyden peruspilari on mahdollisuus osallistua. Nykyinen teknologia mahdollistaa uusia, vielä hyödyntämättömiä keinoja kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen. Kannustan valjastamaan yhteisön potentiaalin käyttöön vielä nykyistä paremmin. Kuka tietäisi kuntalaisen asioista enemmän kuin asukas itse?

 

Yrittäjämyönteisyydestä elinvoimaa

Tulevaisuudessa kuntiin tarvitaan lisää pöhinää. Tämä pöhinä syntyy yrittäjämyönteisyydestä ja yhteistyöstä ja näkyy kunnan elinvoimaisuutena. Elinvoimainen kunta pysyy asuttuna ja houkuttelee uusia ihmisiä asukkaiksi ja turisteiksi. Elinvoimainen kunta vetää puoleensa yrityksiä, luo tulevaisuuden työpaikkoja ja taloudellista kestävyyttä.

"Sen sijaan, että päivittelemme kylmää säätä, voisimme pohtia, minkälaista osaamista nämä olosuhteet ovat meille luoneet"

Pöhinä ei synny itsestään tai muutaman alan toimijan, kuten teknologisten innovaatioiden tai kaavoittajien hyvän työn tuloksena, vaan pöhinän eteen pitää tehdä töitä joka sektorilla.

Suomessa asuu valtava osaaminen. Älyteknologia ja esimerkiksi suomalainen arktinen osaaminen tulisi valjastaa vielä paremmin käyttöön. Sen sijaan, että päivittelemme kylmää säätä, voisimme pohtia, minkälaista osaamista nämä olosuhteet ovat meille luoneet ja hyödyntää tämän osaamisen kansainvälisille areenoille, jossa sitä ei vielä ole. Esimerkkinä omalta sektoriltani on pelastustoiminta.

Tulevaisuudessa kilpailu kunnissa kovenee. Staattinen oleminen ei enää riitä. Myös maakuntien välillä kilpailu kiristyy. Terve kunta pysyy kilpailukykyisenä menestyessään perustehtävässään: ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä.