– Aikaisemmin asetuksissa oli sekä määräyksiä että ohjeita, mutta jatkossa on vain määräyksiä. Tämä johtuu perustuslain tulkinnasta aiheutuvasta maankäyttö- ja rakennuslain tarkennuksesta, selventää rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä.

– Uudistuksessa puhutaan lähes nollaenergiarakentamisesta, joka on EU:n direktiivin mukainen tavoiteltava tila. Käytännössä ei kuitenkaan olla lähelläkään nollaenergiaa, sanoo Kalliomäki, jonka mukaan uudistuksella tarkoitetaan pikemmin rakennuksen optimaalista kustannustehokkuutta ja teknistä tasoa.

”Juhlavuoden kunniaksi olisi syytä röyhistää rintaa: meillä on huippuosaajia, ja osaamme tehdä määräystasoon nähden selvästi energiatehokkaampia rakennuksia.”

Kustannusoptimaalisessa tasossa otetaan huomioon muun muassa investointikustannukset ja käytönaikaiset kustannukset eli huomioidaan rakennuksen koko elinkaari.

– Direktiivi ei edellytä sitä, että rakentamiselle asetettaisiin kovempia vaatimuksia kuin mitä kustannusoptimaalisesti voidaan saavuttaa, vaan etsitään kustannusten kannalta järkevää, rakennuksen elinkaaren kattavaa tasoa, vahvistaa Kalliomäki. Kuinka hyvin Suomessa voidaan saavuttaa tavoitteet?

Direktiivi ei määrää yhteistä eurooppalaista energiankulutuksen enimmäistasoa, vaan jokainen EU:n jäsenmaa määrittää sen omista lähtökohdistaan itselleen sopivaksi. Kustannusoptimaalisuuteen vaikuttavat muun muassa energian, rahan, rakentamisen ja materiaalien hinta.

Suomessa on tehty usean vuoden ajan suhteellisen mittavaa FInZEB-yhteistyöhanketta direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi, ja Kalliomäen mukaan siinä onkin onnistuttu hyvin.

– Juhlavuoden kunniaksi olisi syytä röyhistää rintaa: meillä on huippuosaajia, ja osaamme tehdä määräystasoon nähden selvästi energiatehokkaampia rakennuksia. Muistetaan, että määräystaso on vähimmäistaso, jota paremmin saa rakentaa. Oikeastaan siihen pitää jopa pyrkiä, Kalliomäki rohkaisee.

 

Energiatehokkuus ja sen edelleen kehittäminen ovat iloinen asia

Energiatehokkuuden kiristäminen on Kalliomäen mukaan saanut aikaan ehkä hiukan väsymystä, mutta myös uudenlaisia haasteita ja intoa on odotettavissa sitten, kun päästään rakennusten energiantuotantoon ja niiden yhteistoimintaan energiaverkkojen kanssa.

Energiatehokkuuteen tähtäävät toimet ja toimijat kilpailevat paitsi keskenään myös siitä, mikä on kustannustehokkain tapa ja mitä vielä voi kehittää.

– Kilpaillaan myös siitä, millä alueella jonkin tuotteen osalta päästään valtavirtaistamaan energiatehokasta tuotantoa, lisää Kalliomäki.

– Massatuotanto laskee kustannuksia, jolloin mennään askel eteenpäin myös energiatehokkuudessa. Lisäksi älyverkot ja investoinnit aurinkoenergiaan luovat uusia mahdollisuuksia ja tarvetta kuluttajien kysyntäjoustolle. Uudet aurinkosähkön tuotantokonseptit  ja aurinkopaneelien hintojen lasku lisäävät kuluttajien kiinnostusta ja kysyntää aurinkosähköön, Kalliomäki kertoo.