Uudistuksen valmistelu on pitkällä Suomen eri maakunnissa. Tulevaisuuden maakuntia rakentavat jo tuhannet suomalaiset.

Sote-uudistuksen tarpeen allekirjoittavat kaikki. Moni kuitenkin pohdiskelee, onko maakuntauudistukselle tarvetta. Kyllä on.

Tällä hetkellä yli 400 eri organisaatiota hoitaa Suomessa sote-palveluita, pelastustointa, ympäristöterveydenhuoltoa, valtion työvoima- ja yrityspalveluita, aluekehitystä, maakuntien kaavoitusta, maaseutuhallintoa ja lomitusta. Koska sote-uudistus tehdään jo maakuntapohjaisesti, on järkevää, että samalla kootaan yhteen myös muita ylikunnallisesti toteutettuja kuntien palveluita ja valtion aluehallintoa.

Maakunnille tulee vaaleilla valittu päätöksenteko, joten ne ovat kansalaisten suorassa demokraattisessa ohjauksessa. Olisi hölmöä tehdä vain sote, ja jättää julkisen sektorin sekava ja pirstaloitunut rakenne muuten ennalleen.

"Julkisen sektorin viidakko, jossa kansalaiset ja yritykset monin paikoin seikkailevat, selkeytyy huomattavasti nykytilasta."

Uudistus on tärkeä erityisesti siksi, että saamme ihmisille koko maahan toimivat sote-palvelut. Uudistuksella luodaan myös eväitä palveluiden ja hallinnon sujuvuudelle, digitalisaation tehokkaammalle hyödyntämiselle, kustannustehokkuudelle ja kasvun vauhdittamiseksi. Julkisen sektorin viidakko, jossa kansalaiset ja yritykset monin paikoin seikkailevat, selkeytyy huomattavasti nykytilasta.

On selvää, että uudistus muokkaa Suomen julkisen sektorin dynamiikkaa. Maakunnista tulee vahva palvelujen järjestäjä ja tuottaja valtion ja kuntien väliin. Erityisesti kuntien ja maakuntien yhteistyön toimivuudesta tulee kriittinen tekijä julkisen sektorin toimivuudelle.

Yhteistyö yritysten kanssa tulee olemaan sekä kuntien että maakuntien kannalta tärkeää. Kaupunkien vastuu oman alueensa elinvoimakysymyksissä on keskeinen: kunta kehittää, kaavoittaa, kasvattaa ja kouluttaa. Kunnalla on myös jatkossa ylivoimaisesti suurin merkitys alueensa elinympäristöön ja hyvinvointiin. Kunnan toimet alueensa kulttuurin, elinkeinojen ja markkinoinnin osalta ovat ratkaisevia menestyksen avaimia. Lisäksi kunnilla on maakuntia vapaammat kädet toimia juuri omien asukkaidensa hyvinvoinnin parantamiseksi.

Uusien maakuntien suurin vahvuus on erityisesti siinä, että ne saavat kokonaisvastuun ELY-keskusten, TE-toimistojen ja maakuntaliittojen aluekehitys-, yritys- ja työllisyyspalveluista. Parhaassa tapauksessa tämä näkyy kansalaisille, yrityksille ja kunnille entistä sujuvimpina julkisina palveluina ja yhden luukun periaatteena. Tämä on tavoitteena myös valtion lupa- ja valvontaviraston LUOVA:n perustamisessa, johon vuonna 2020 siirretään valtaosa aluehallintovirastojen tehtävistä.

Maakunta- ja sote-uudistuksella on siis valtava potentiaali. Toimeenpano kuitenkin ratkaisee onnistumisen: vanhaan tukeutumalla ei uudistuksen hyötyjä saada aikaan. Pelkkä lakimuutos ei vielä tee onnistunutta uudistusta. Hyvä uudistus tehdään yhteistyössä maakunnissa päättäjien, henkilöstön, asukkaiden, yritysten ja järjestöjen kanssa.