Petros Dimouliksen mukaan monissa uudisrakennuksissa kosteutta jätetään liikaa rakenteisiin, mikä aiheuttaa pahimmassa tapauksessa homevaurion rakennettavaan tilaan.

Hän sanoo, että rakennusalalla on toimijoita, jotka eivät ole paneutuneet kuivaustekniikan kehittämiseen. Tästä koituu asiakkaille paljon haittaa.

– Rahaa ja energiaa kulutetaan tarpeettomasti hukkaan huolimattomalla työllä. Homevaurioituneiden rakennusten korjaaminen ei onnistu pintakosteuksien poistamisella, vaan se vaatii tarkempaa paneutumista talon rakenteisiin sekä vanhoihin eristeisiin.

 

Normi kivirakenteiden kuivumiseen

– Kun 60 % kouluistamme on homeen altistamia, pitäisi vaurioiden syihin paneutua. Vesivahinkokohteiden kuivaustulokset on mitattava ja dokumentoitava luotettavasti ja huolellisesti, Dimoulis jatkaa.
Hän sanoo, että vahinkokartoitukset on hyvä tehdä Suomessa valmistetuilla ja kalibroiduilla mittauslaitteilla, jotta asiakkaat ymmärtävät kosteusvaurion laajuuden ja laadun.

Koska jokainen kuivauskohde on erilainen, kohdetta ei pystytä kuivaamaan luotettavasti ilman asianmukaista tutkimustyötä.

– Lähtötiedot on syytä ottaa hyvin tarkasti huomioon ennen tarkempien mittausten tekemistä. Vanhoissa betonirakenteissa kuivumisaika on pitkä, mikä tekee selvitystyöstä monesti haastavaa.

Jos rakenteita joudutaan kuivaamaan, työstä aiheutuvat kulut ylittävät moninkertaisesti rakentamisaikaisesta kiirehtimisestä aikaansaadut säästöt.

– Kansantaloudellisesti tässä puhutaan valtavista summista. Siksi yhteiskunnan olisi säädettävä normit kivirakenteiden kuivatuksesta. Normi on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa. Siitä saatava hyöty tulee moninkertaisesti takaisin vahinkokorjauksissa aikaansaatavina säästöinä, terveydenhoitokuluista puhumattakaan, Dimoulis päättää.