Mistä tuntee hyvän ja luotettavan urakoitsijan?

Kaikkien urakoitsijoiden työmaaorganisaatiot vaihtelevat kohteittain ja saman yrityksen sisällä voi olla enemmän ja vähemmän päteviä tekijöitä. Hyvällä urakoitsijalla on sertifioitu laatujärjestelmä, jota kaikki sen toiminta noudattaa. Laatujärjestelmä takaa tietyn laatutason jokaisessa hankkeessa. Hyvällä urakoitsijalla on myös tarpeeksi suuri, mutta samalla joustava organisaatio ja henkilöstöä, jolla on kokemusta vastaavista hankkeista usean vuoden ajalta. On tärkeää, että urakoitsijan resurssit ovat riittävät, sen osaaminen korkeatasoista ja yrityksen talous-, henkilöstö-, turvallisuus- ja vastuuasiat kunnossa. Tunnettu nimi on yleensä tae edellä mainittujen asioiden hoitamisesta.

 

Miten hintatakuu toimii?

Hintatakuulla tarkoitetaan yleisesti normaalia kiinteää urakkahintaa. Hintatakuu yleensä takaa myös sen, ettei kohteen toteutuksen aikana tehdä lisätyöesityksiä, ellei niitä erikseen pyydetä tai tilata. Ajatus on sisällyttää oletettavat lisätyöt jo kiinteään kokonaishintaan. Hintatakuu varmistaa, että urakkahinta sisältää kaiken tarvittavan – ettei hinnasta ole jätetty pois töitä, jotka joka tapauksessa on pakko tai järkevää tehdä. Hintatakuu takaa, ettei lisätyölaskuja tule, mutta sen antamiseen tarvitaan tarkkaa urakkaohjelman ja suunnitteluaineiston tutkimista sekä riskivaran huomioimista ja sisällyttämistä jo kiinteään urakkahintaan. Kaikesta työstä rakennusalalla pitää kuitenkin aina maksaa tavalla tai toisella – hintatakuu ei siis pienennä kustannuksia, mutta helpottaa kustannusriskien hallintaa tilaajan näkökulmasta.

 

Onko suomalainen työvoima luotettavampaa kuin muualta tullut?

Tärkeintä on löytää rakennusmiehet, jotka ovat motivoituneita, luotettavia, ammattiylpeitä ja kokeneita. Taitavia rakennusmiehiä tulee kaikista kansallisuuksista, ei pelkästään suomalaisten joukosta. Rakennusurakan tavoitteena ei ole yleensä juuri suomalaisten työllistäminen, vaan rakennuttaja hakee rakentamiseen laatua ja kustannustehokkuutta. Tiedonkulun ja kommunikaation kannalta on tietysti oleellista, että työmaalla ei ole kielitaidottomuutta. Työnjohdon tulee pystyä kommunikoimaan ilman erehtymisen riskiä niin suunnittelijoitten, viranomaisten, taloyhtiön väen, kuin oman työmaahenkilöstönsä kanssa sekä osata lukea suomenkielisiä suunnitelmia.