Urakkamuodoista perinteisin on kokonaisurakka. Kokonaisurakassa tilaaja tekee urakkasopimuksen urakoitsijan kanssa, joka toteuttaa rakennustyön tilaajan laatiman suunnitelman pohjalta. Kokonaisurakassa tilaaja vastaa suunnitelma-asiakirjoista ja rakennustyöstä vastaa urakoitsija.

– Kokonaisurakassa taloyhtiö vastaa suunnitelmista. Heikkolaatuisilla suunnitelmilla saadaan kalliimpia tarjouksia, sillä urakoitsijat voivat joutua hinnoittelemaan normaalista tasosta poikkeavan riskilisän tarjoukseen. Huonoilla suunnitelmilla myös lisätöiden osuus on suurempi, joten suunnitteluun panostaminen on järkevää, kehityspäällikkö Jari Virta sanoo.

– Korjausrakentamishankkeisiin kokonaisurakan valitsee noin 90 % taloyhtiöistä.

 

Muut urakkamuodot korjausrakentamisessa harvinaisempia

Muista urakkamuodoista niin sanottu SR-urakka (suunnittele ja rakenna) tunnetaan myös nimellä kokonaisvastuurakentaminen (KVR), jossa urakoitsija vastaa sekä suunnittelusta että rakennustyöstä. Virran mukaan SR-urakoinnissa taloyhtiö tekee vain yhden sopimuksen urakoitsijan kanssa.  

– Kokonaisurakasta poiketen suunnitelmat eivät ole tilaajan vastuulla, vaan suunnitelma-asiakirjoista vastaa urakoitsija. Tämä laajentaa urakoitsijan vastuuta.

"Projektinjohtourakoiden osuus on noin 2 prosenttia taloyhtiöiden hankkeissa."

Projektinjohtourakassa taloyhtiö vastaa yleensä suunnittelun alkuvaiheesta ja hakee jopa rakennusluvan. Tämän jälkeen suunnitteluvastuu siirtyy urakoitsijalle, joka tekee toteutussuunnitelmat.

– Tätä urakkamuotoa taloyhtiöt käyttävät varsin harvoin. Projektinjohtourakoiden osuus on noin 2 prosenttia taloyhtiöiden hankkeissa, Virta kertoo. Muita urakkamuotoja eli erilaisia allianssi- ja yhteistoimintaurakoita käytetään korjausrakentamishankkeissa varsin vähän. Virta toteaa niiden osuuden olevan parin prosentin luokkaa.

– Nämä mallit perustuvat tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan yhteistyöhön, ja hanke toteutetaan yhteistuumin määritettyjen tavoitteiden ja reunaehtojen mukaisesti.

 

Klikkaa isommaksi.
Infographic