RIL on rakennetun ympäristön toimialan diplomi-insinöörien ja teekkareiden vuonna 1934 perustettu valtakunnallinen järjestö. RIL täydennyskouluttaa ja julkaisee alan ohjeita ja käsikirjoja, valvoo jäsentensä etuja ja kehittää heidän ammattitaitoaan sekä kehittää aktiivisesti koko alan toimintaedellytyksiä. ril.fi

Korjausrakentamisessa asiat ovat toisin kuin epäseksikäs, jopa sottainen, imago antaisi äkkiä luulla. Korjaaminen on kasvanut tasaisesti 1970-luvulta lähtien, ja nyt sen arvo on jo neljättä vuotta peräkkäin enemmän kuin uudisrakentamisen tuotannon arvo. Olemassa olevan rakennuskannan korjaustarpeet ylläpitävät tasaista kasvua vielä seuraavalle vuosikymmenelle.

Viime vuonna julkaistussa VTT:n ja TAMK:n tutkimuksessa ennustetaan asuinrakennusten korjausten kasvavan nykyisestä 7 miljardista 9 miljardiin kymmeneksi vuodeksi – ja sen jälkeen vielä vuosina 2026-2035 jo yli 11 miljardiin euroon vuodessa, kun 1980-luvulla rakennetut kiinteistöt tulevat korjausikään. Erityisesti uusimisen kohteina ovat asuinkerrostalojen julkisivut, katot, parvekkeet, ikkunat ja LVIS-järjestelmät.

Suuret luvut voi pelkistää ihmisen kokoiseksi totuudeksi. Meistä jokainen asuu, työskentelee ja viettää aikaa rakennuksissa, jotka vanhenevat joka vuosi yhdellä vuodella. Samalla ne vähitellen kuluvat ja vaurioituvat, joko suunnitellun elinkaarensa mukaisesti tai nopeamminkin. On siis väistämätöntä, että ennemmin tai myöhemmin korjaushanke tulee omalle iholle – ja joskus myös kukkarolle.

 

Tylsä voittaa yllätyksen

Paras korjaus on se, jota ei vielä tarvitse tehdä. Rikkonainen ränni, jumittunut lukko tai viallinen palohälytin voivat käynnistää ketjun, jolle kasvaa lopulta kallis hintalappu. Siksi meistä jokaisen soisi kulkevan arjen kiinteistöissään aistit auki – ja kaivavan aina tarvittaessa esiin sisäisen huoltomiehensä. Vähintäänkin ilmoittamalla havainnostaan sille oikealle huollosta vastaavalle.

"Kun isompi korjaaminen on hyvin suunniteltua, rakennuksen laatu nousee usein alkuperäistä paremmaksi"

Suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa kaikki isommat korjaukset tiedetään jo vuosia etukäteen. Lähtötietojen huolellinen selvittäminen ja kilpailutukset vievät aikansa, mutta ne ehditään tehdä hyvin. Kiinteistön huoltokirjan ja pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman mukaisilla korjauksilla ehkäistään tehokkaasti vielä kalliimpien, laajojen vaurioiden syntyä.Kun isompi korjaaminen on hyvin suunniteltua, rakennuksen laatu nousee usein alkuperäistä paremmaksi. Tila- ja energiatehokkuuden parantaminen, taloteknisten järjestelmien uudistaminen sekä esteettömyys nostavat sekä asumismukavuutta että kiinteistön arvoa.

 

Vaativa asiakas käyttää ammattilaista

Korjausrakentamisen volyymin kasvaminen on tähän asti tarkoittanut lähinnä mekaanista työvoiman lisäystä – itse asiat on tehty kuten ennenkin, usein tehottomasti. Nyt esimerkiksi laserkeilaus, tietomallinnus ja lisätty todellisuus ovat nostamassa tekemistä uudelle tasolle. Niiden lopullisten hyötyjen kypsyessä esivalmistus ja lean-ajattelun tuominen putkiremonttiin muun muassa lyhentävät jo haitta-aikoja ja parantavat laatua.

"Kaikkien tuskaa helpottaa, jos hankkeen viestintäkin on osallistavaa, läpinäkyvää ja tehokasta"

Pitemmällä aikavälillä innovaatioiden edellytykset paranevat vain, jos asiakkaat osaavat niitä yhä pontevammin vaatia. Siihen tarvitaan paitsi osaavaa tilaajaa, myös ammattimaista suunnittelua, sopimuksia, ohjausta ja toteutusta. Hanke taas kiinnostaa sitä useampia ja pätevämpiä tarjoajia, mitä mittavampi kokonaisuus saadaan esimerkiksi ryhmärakennuttamisen kautta koottua. Ja lopulta kaikissa vaiheissa kaikkien tuskaa helpottaa, jos hankkeen viestintäkin on osallistavaa, läpinäkyvää ja tehokasta.

Rakennuksen elinkaaren jatkaminen on kansanvarallisuutemme järkevintä mahdollista hoitoa. Kun korjaat, palkkaa parhaat ja vaadi parasta.