Etusivu » Korjausrakentaminen » Korjausrakentajien vasarat paukkuvat ahkerammin kuin koskaan
Peruskorjaushankkeet

Korjausrakentajien vasarat paukkuvat ahkerammin kuin koskaan

Kuva: Getty Images

60- ja 70-lukujen rakentamisbuumi muistuttaa itsestään rakennusten lähes räjähdysmäisesti kasvaneella korjaustarpeella. Noin 50 vuotta sitten rakennettujen asuntojen määrä heijastuu talotyypistä riippumatta aivan identtisenä tällä hetkellä peruskorjausta vailla olevien asuntojen määrään.

Asuntokannan ikäjakauman tarkastelu osoittaa, että nyt kuluva vuosikymmen tulee jäämään rakennusalan historiankirjoihin korjausrakentamisen kulta-aikana. 80-luvulle tultaessa asuntorakentamisen määrä taittui selvään laskuun ja se tulee itsestään selvästi näkymään myös korjaustarpeen laskuna tulevien vuosikymmenten aikana. Sen vuoksi asia kannattaa ottaa suurennuslasin alle juuri nyt, eikä vasta tuonnempana.

Rakennusten ylläpitokulttuuri on Suomessa verrattain löyhää. Hyvin usein pienet säästöt ovat vuosien saatossa muuttuneet suuria kuluja aiheuttaviksi ongelmiksi. Vaikka puskutraktorin käyttö peruskorjauksen sijaan saattaa kuulostaa liioittelulta, tosiasia on, että etenkin kasvukeskusten ulkopuolella on paljon kiinteistöjä, joiden vakuusarvo on pankin silmissä pyöreä nolla. Lainan saaminen huonoon kuntoon päästetyn talon korjaamiseen saattaa siis olla mahdotonta.

Rakennuksen asianmukainen huolto ja aktiivinen ylläpito ovatkin tekijöitä, jotka helpottavat merkittävästi jossakin vaiheessa joka tapauksessa edessä olevaa peruskorjausurakkaa. Ja kun se viimein osuu kohdalle, sen hyvällä valmistelulla voi säästää pitkän pennin – ja tässä kohtaa säästetään oikeassa paikassa.

Hyvin usein pienet säästöt ovat vuosien saatossa muuttuneet suuria kuluja aiheuttaviksi ongelmiksi.

Hyvä valmistelu ennen korjaushankkeen aloittamista on sen onnistumisen ehdoton edellytys. Valmistelu ottaa oman aikansa ja kaikki tarvittava aika sille pitää myös antaa. Hosumisella varmistetaan huonoin mahdollinen lopputulos. Huolellisesti valmisteltuun hankkeeseen potentiaalisen urakoitsijankin on helppo paneutua ja näin myös kilpailuttaminen on tuloksekkaampaa.

Korjausrakentamiseen liittyy niin ikään paljon velvoitteita, joihin on syytä perehtyä tarkasti, tarvittaessa asiantuntijan avustuksella. Etenkin niin asukkaiden kuin rakentajienkin turvaa ja terveyttä suojaavan asbestilain muutokset vuoden vaihteessa toivat hankkeeseen muutamia pakollisia työvaiheita lisää.

Vaikka varsin usein totuus on se, että halvimman tarjouksen hyväksymällä saa varmimmin huonoimman lopputuloksen, penniä voi venyttää fiksustikin. Mahdollisuus aluekorjaushankkeisiin kannattaa selvittää aina ennen hankkeeseen ryhtymistä. Samalla alueella on usein paljon samantyyppisiä, saman aikakauden kiinteistöjä, joissa voidaan helposti hyödyntää toistettavuutta. Hankintoja keskittämällä saadaan skaalaetuja ja säästöjä syntyy myös siitä, että useampia kohteita voidaan tehdä saman työmaan puitteissa.

Korjausurakka vaatii monenlaista osaamista kaikilta osapuolilta. Vaikka urakoitsija olisi teknisesti hyvinkin taitava, palvelunäkökulmaan ei voi koskaan panostaa liikaa. Hankkeen piirissä kun on paljon asiakkaita, vaikka asiat käytännössä hoidettaisiin vain esimerkiksi isännöitsijän kanssa. Osakkeenomistajien, asukkaiden ja yrittäjien tarpeet voivat olla keskenään hyvin erilaisia, mutta yksi toive on aina yhteinen – ajantasaisen tiedon saaminen työn aikataulusta ja työmaan tapahtumista. Myös niistä miltei väistämättä vastaantulevista yllätyksistä.

Kirjoittaja Kim Kaskiaro on varatuomari ja toimitusjohtaja Talonrakennusteollisuus ry:llä.

Next article