Putkiremontteja on tehty viime vuosina kiihtyvään tahtiin ja remonttitarve säilyy suurena 2020-luvun alkupuolelle saakka.

– Suomen kiinteistöistä suuri osa on tulossa siihen kriittiseen 50 vuoden ikään, joka on laskennallisesti putkien tyypillinen käyttöikä, aloittaa Isännöintiliiton kehityspäällikkö Pekka Harjunkoski.

60- ja 70-lukujen lähiöt ovat niitä, joissa korvaustarve korostuu.

– Olennaista on kuitenkin muistaa, että pelkkä korjaustarve ei määrittele putkiremonttien toteutettavaa määrää. Kyseessä on kuitenkin puhtaasti osakkaiden päätöksenteko, Harjunkoski korostaa.

Asiaa monimutkaistaa edelleen se, että samaan aikaan tarvetta on myös muille korjauksille.

 

Strategisempaa asennetta ja panostuksia suunnitteluun

Harjunkoski peräänkuuluttaa ”taloyhtiöstrategioita” auttamaan kiinteistön arvon säilyttämisessä ja korjausten järkevässä jaksottamisessa.

– Taloyhtiöiden pitäisi suunnitella nykyistä 5 vuotta pidemmälle, kartoittaa korjaustarpeita ja jaksottaa kustannuksia fiksusti. Tämä olisi hyvä ja läpinäkyvä tapa palvella asunnonostajia ja sillä tavalla lisäisi myös kiinteistön haluttavuutta ja arvoa, kertoo Harjunkoski.

Myös itse putkiremontin osalta tarkalla suunnittelulla ja harkinnalla on tärkein rooli.

– Hankesuunnittelu täytyy tehdä huolella ja osakkaille pitää antaa mahdollisimman selkeät tiedot valveutuneen päätöksenteon tueksi. On tärkeää, että osakkaat ymmärtävät mitä erilaiset valinnat tarkoittavat, ennen kuin päätetään esimerkiksi linjasaneerauksen menetelmästä.

 

Viestintäkanavat ja vuoropuhelu tärkeitä

Osakkailla tulee olla käytössään kätevät viestintäkanavat, jotta mahdollisista korjaustarpeista ilmoittaminen ja ongelmienratkaisu on helppoa.

Myös selkeä vuoropuhelu on todella tärkeää.

– Vaihtoehdot kannattaa kartoittaa avoimesti ja jokaisen osakkaan tulee ymmärtää, että putkiremontin kustannukset rakentuvat yksittäisistä päätöksistä, Harjunkoski summaa.