Puuha on toki näyttävää. Terveellistä se ei ole, eikä järkevää. Melskaaminen aiheuttaa nimittäin välittömän vaaran tekijöille, mutta myös rakennuksen paikalla oleville ja tuleville käyttäjille. On syytä muistaa rakennustyön vanha totuus: ryntääminen alussa muuttuu rämpimiseksi lopussa.

Pitää suunnitella. Ensin pitää lukea ”käyttöohjeet”. Rakennustyö, myös korjausrakentaminen, on ohjeistettu perusteellisesti aikomuksesta lopputulokseen ja käyttöön. Kokeile. Mieti mieltäsi askarruttava korjausrakentamisen yksityiskohta tai suurempi kokonaisuus ja pane haku päälle. Esimerkiksi rakennusosien ja -materiaalien kokonaisturvallinen poisto ja kierrätys on täysin mahdollista toteuttaa fiksusti perusteellisten työohjeiden mukaan.

"Välttämätön edellytys korjaushankkeen onnistumiselle on tiedottaminen ja yhteydenpito.”

Korjaushanke on alkava ja päättyvä projekti, iso tai pieni. Yleensä se on iso. Pienenkin kylppärin täysremontti suunnitelmallisesta purusta alkaen on joka tapauksessa tuhansien eurojen hanke. Kymmenen tuhatta ei ole yläraja. Siksi itse kunkin tehtävät ja vastuut pitää määritellä. Vastuut määrittäviin sopimuksiin löytyy ohjeet ja valmiit lomakkeet.

 

Kuka tekee?

Hankkeen koko määrittää tiimin koon. Elämänkokemus kertoo, että vastuullisen projektinjohtajan palkkaaminen on järkevää esimerkiksi taloyhtiöiden, pientenkin, linjasaneerauksissa ja muissa merkittävämmissä hankkeissa. Ilman ammattimaista johtoa projekti tulee liian kalliiksi.

Vastuitakaan ei voi välttää, vaikka osan niistä voi siirtää asiantuntijoille. Esimerkiksi taloyhtiö, ryhtyessään korjaushankkeeseen, on vastuussa hankkeen kokonaisuudesta. Sen on hankittava muun muassa turvallisen työn edellyttämät lähtötiedot. Vanhat rakenteet sisältävät nimittäin usein haitallisia aineita, jotka on tunnistettava ja poistettava huolellisesti. Niin ikään kaavan ja määräysten vaatimukset avataan. Kulttuurihistoriaakaan ei tule unohtaa.

Päätöksetkin pitää uskaltaa tehdä. Loputon vatvominen on taloyhtiöiden perisynti. Jos jotakin voi oppia, niin viivyttelyn hinnan. Korjaushankkeen viivästyminen yleensä kasvattaa menoja.

Välttämättömät edellytykset korjaushankkeen onnistumiselle ovat tiedottaminen ja yhteydenpito. Tiedottamisesta tulee joka tapauksessa kritiikkiä, mutta asukkaiden informoinnissa ja vuorovaikutteisessa viestinnässä saavutetaan kohtuullisin satsauksin hyvä taso. Suurissa korjaushankkeissa onkin päätoiminen tiedottaja, mikä alleviivaa yhteydenpidon merkitystä.

Tartu siis lekan sijasta käyttö-ohjeisiin.