Maalit, liimat, lattiat, lakat, ilmanvaihtokanavat, suodattimet, eristeet, kaapistot jne. ovat kaikki remontoinnissa tuttuja asioita, jotka vaikuttavat kodin sisäilman laatuun. Yhä useampi tiedustelee, miksi jokin tuote haisee niin voimakkaasti ja pitkään, vaikka kyseessä on upouusi tuote. Materiaalien hajua on pidetty jollain tavoin ihailtavana uutuudenhajuna, mutta kysehän on siis tuotteesta lähtevästä päästöstä. Haitalliset päästöt voivat kestää viikkoja, jopa kuukausia.

Hyvin harva on tullut ajatelleeksi, että myös päästöt vaikuttavat sisäilman laatuun ja siihen, miltä meistä tuntuu kodissa asua. Hajuton ja päästötön koti on kaikkien etu, sillä silloin ei nenä ole tukossa, kurkku karheana tai silmiä kutise. Materiaaleissa kannattaa suosia vähäpäästöisyyttä, jos se suinkin on mahdollista.

Terveysjärjestönä olemme tutkineet materiaaleissa käytettäviä aineita jo 20 vuotta ja auttanut monia yrityksiä tuotekehittely- ja rakentamiskysymyksissä. Maaleissa on allergiakriteerinä ollut alusta asti kolmen vuorokauden aikana matalapäästöisyys, ja etteivät ne sisällä yleisesti herkistäviä tai ärsyttäviä ainesosia ja soveltuvat siten herkkienkin kuluttajien käytettäväksi.

Viime vuosina olemme saaneet myös yhä enemmän kysymyksiä siitä, miten kokonainen talo saataisiin sisäilman ja allergianäkökulman osalta sellaiseksi, että se soveltuisi mahdollisimman monen kodiksi. Yksinkertainen ohje on ollut, että kaikki materiaalit ovista, ikkunoista, katto- ja seinämaaleista aina lattiamateriaaleihin, vaatekaappeihin ja keittiökalusteisiin saakka valitaan matalapäästöisinä eli valmistajilta kannattaa edellyttää korkealuokkaisuutta. Tämä vaikuttaa siten asumismukavuuteen eli päästöt ovat mahdollisimman alhaiset. Jokainen koti tarvitsee myös ylläpitoa, samalla tavalla kuin autokin huoltoa eli myös asukkaan on asumisellaan hyvä tiedostaa materiaalien ja kodin tarvitsema huomio.