Tiesitkö, että salaojien ja salaojituksen uusiminen on usein tarpeellista ennen 90-lukua rakennetussa omakotitalossa tai kiinteistössä? Vanhat salaojat voivat olla epäkunnossa tai ne on alun alkaenkin toteutettu puutteellisesti.
Kiinteistöjen rakennustapa oli erilainen ainakin yhdeksänkymmentäluvun puoliväliin saakka. Asiantuntija Joonas Kumpulan mukaan nykyistä salaojajärjestelmää ei sitä ennen ollut.
– Nykyaikainen salaojajärjestelmä alkoi yleistyä oikeastaan vasta uudella vuosituhannella. Rakentamisen tavat olivat siihen asti erilaiset, eikä salaojien merkityksestä kovinkaan laajalti edes tiedetty. Kosteuspuolen asiat olivat hyvinkin pimennossa nykyiseen verrattuna. Vanhoissa kiinteistöissä on tästä syystä paljon puutteellisesti toimivia salaojia, minkä seurauksena kiinteistöjen perustukset kastuvat ja kellareihin pääsee kosteutta.
Salaoja- ja sadevesisaneerauksen tarkoituksena on asentaa vanhoihin kiinteistöihin nykyaikainen kosteudenhallintajärjestelmä, jolloin vesi saadaan pidettyä poissa talon perustuksista. Samaan aikaan salaojaremontin kanssa on luonteva uudistaa myös kiinteistön sadevesijärjestelmä.
– Tällä tavalla pystytään varmistamaan, että kaikki hulevedet ohjataan asianmukaisesti kunnalliseen sadevesijärjestelmään tai niille tarkoitetulle erilliselle imeytysalueelle, Kumpula sanoo.
Sadevesijärjestelmän tarkoituksena on kuljettaa katolta ja piha-alueilta tuleva sadevesi pois ja samalla vähentää lammikoiden syntyä ja veden tulvimista. Piha-alueilta sadevesiä pystytään keräämään esimerkiksi ritiläkantisten sadevesikaivojen sekä linjakuivauskanavien avulla. Sadevesiputkiston ja perusvesikaivon kautta vesi johdetaan kunnalliseen sadevesiviemäriin. Jos alueella ei sellaista ole, vedet voidaan johtaa esimerkiksi avo-ojaan.
Alapohja kuntoon – estä kosteuden pääsy rakenteisiin
Pohjaveden pinta on noussut Suomessa viimeisten 15–20 vuoden aikana, ja sademäärät lisääntyneet oleellisesti. Tämän vuoksi aiemmin kuivina pysyneet perustukset voivat nyt olla veden vallassa. Perustusten kastuessa kosteus muodostuu yleensä talon tai kiinteistön sisäpuolella, mikä johtaa sisäilman kosteusongelmiin. Kumpula muistuttaa, että jos rakennuksen alapohja jää huomioimatta, kosteus pääsee sisälle taloon ja haihtuu ylöspäin.
– Koneellinen ilmanvaihto sekä ikkunoiden ja kattojen korjaaminen ja tiivistäminen eivät poista tätä ongelmaa. Kun alapohja falskaa, rakennukseen pääsee muodostumaan kosteutta.
Perustuksissa kosteus aiheuttaa halkeamia rakenteisiin, ja pahimmassa tapauksessa taloon voi muodostua hometta. Kumpula sanoo, ettei ihmisten pitäisi vain sokkona olettaa, että kaikki on kunnossa rakennuksen suhteen.
– Satoja saneerauskohteita nähneenä voin sanoa, että suurimmassa osassa vanhoista kohteista sala- ja sadevesisaneeraus on tullut todella tarpeeseen. Jos toiveena on säilyttää rakennus asumiskelpoisena vielä kahdenkymmenenkin vuoden kuluttua, puutteelliset salaojitukset on korvattava uusilla.