Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi, että ilmanvaihtojärjestelmää ei ole puhdistettu ja säädetty säännöllisesti tai riittävän usein. Ilmanvaihtojärjestelmä voi myös olla vanhentunut tai liian alipaineinen, jolloin korvausilmaa otetaan rakenteiden kautta. Uusien rakennusten puutteellisesti säädetty ilmanvaihto voi olla seurausta ilmanvaihtojärjestelmän toimintakokeiden tekemiseen varatun ajan kutistumisesta olemattomiin, kun koko rakennusurakan aikataulusta ollaan myöhässä.

– Kiire ja välinpitämättömyys on nykyrakentamisen suurimpia vihollisia, sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola kertoo.

Kaiken kaikkiaan sisäilmaongelmat ovat hyvin moninaisia. Vanhat rakennukset ovat moniongelmaisia, ja rakennuksen vauriot voivat olla laajoja. Aholan mukaan ongelma voi toisaalta olla myös paikallinen.

– Sisäilmaa pilaavat rakennusten kosteus- ja homevauriot, sisäilmaan pääsevät mineraalivillakuidut, materiaalien päästöt, niin sanotut sisäilman VOC:it eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet, pienhiukkaset ja radon. Lista on pitkä, vaikka yleensä puhutaan pelkästä homeesta.

Oppilaiden ja henkilökunnan oireet otettava tosissaan

Opetusalan ammattijärjestö OAJ arvioi, että sisäilmaongelmia on noin 75 %:lla kouluista. Niistä jopa viidesosa voidaan luokitella homekouluiksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan kaikille oppilaille ei voida turvata tasa-arvoisia työskentelyolosuhteita – huonosta sisäilmasta sairastuminen lisää poissaoloja ja heikentää samalla oppimistuloksia.

Huonolle sisäilmalle altistuminen aiheuttaa lyhyellä aikavälillä erilaisia oireita ja sairastelua, kuten silmäoireita, yskää ja ihottumaa. Pidempiaikainen altistus voi pahimmillaan aiheuttaa sairauksia ja yliherkkyyttä, jotka vaikuttavat koko loppuelämään. Kysyttäessä keinoja koulujen sisäilman parantamiseen Ahola sanoo, ettei oikotietä onneen ole.

–  Tärkeintä on toimiva ilmanvaihto, mutta samalla täytyy varmistaa, että rakenteet ovat kunnossa. Sisäilmaa täytyy tutkia kokonaisuutena ja käyttää tutkimuksessa kokeneita asiantuntijoita luotettavan lopputuloksen saamiseen.

Ahola korostaa myös, että koulujen henkilökunnan ja oppilaiden oireet tulisi ottaa tosissaan eikä laittaa päätä pensaaseen.

– Ongelma on Suomessa hyvin laaja, kuten on viime aikoina uutisoitu. Yksikään kunta ei ole näiltä ongelmilta säästynyt, eroja on lähinnä siinä miten niitä hoidetaan. Sisäilmaongelmat nousevat varmasti useassa kunnassa myös yhdeksi vaaliteemaksi.

 

Mervi Ahola
sisäilma-asiantuntija,

Sisäilmayhdistys Ry