Sisäilmatutkija ja arkkitehti Maria Nordin näkee ongelman yleisyyteen kaksi syytä:

- Ensinnäkin tietoa rakennuksissa piilevistä ongelmista on koko ajan helpompi saada. Osaamme lähteä etsimään syytä rakenteista, kun rakennuksessa säännöllisesti olevat ihmiset alkavat oireilla, hän sanoo.

Nordin onkin huomannut, että ihmisten terveyskäsitys on muuttunut:

- Tiedetään, että jokaiselle vaivalle on aina jokin aiheuttaja. Ihmiset eivät enää hyväksy oireilua, vaan haluavat etsiä sairastelulle syyn. Oli kyseessä sitten koti, koulu, työpaikka tai missä käytössä tahansa oleva rakennus, sitä osataan vaatia tutkittavaksi.

- Hengitämme vuorokaudessa 15 kg ilmaa, se on merkittävän iso määrä terveyden tai sairauden lähdettä.

Toisena syynä Nordin nimeää rakennuskannassamme olevat ongelmat. Suurin osa rakennuskannastamme kuuluu sotien jälkeiseen jälleenrakentamiseen, jolloin alkoi syntyä uusia rakennustekniikoita ja monikerroksisia rakenteita. Niiden käyttöikä alkaa Nordinin mukaan olla nyt loppu.

Myös uudemmissa rakennuksissa on omat ongelmansa sekä tekniikassa että materiaaleissa. Nordin kertoo, että nykyinen käytössä oleva tutkimustieto ja yleiset käytännöt osoittavat rakennusten olevan kunnossa eli siinä mielessä voi sanoa, että virheet tavallaan hyväksytään.

Tällä hetkellä niitä pidetään käyttökelpoisina rakennustapoina, mutta jo nyt erityisesti betonikerrostaloissa on alkanut ilmetä ongelmia.

Rakennusterveysasiantuntijat eivät Nordinin mukaan kiinnitä läheskään riittävästi huomiota siihen, että monet rakennusmateriaalit, kuten maalit ja muut nestemäiset tai massamuodossa olevat aineet, sisältävät erityisen herkistäviä säilöntäaineita.

- Tähän mennessä on tutkittu pääasiassa kosteutta ja rakenteiden fysikaalista kestävyyttä, mutta rakennusmateriaalien kemiallinen vaurioituminen ja kemikaalien yhteisvaikutukset terveyteen on jätetty tutkimatta, Nordin toteaa.

Kun nämä yhdistetään mikrobeihin, muodostuu ihmisen terveydelle vakava uhka. Tällaista tilannetta Nordin pitää jopa järkyttävänä sekä kansanterveydellisesti että taloudellisesti.

- Ihmisillä esiintyy paljon neurologisia ongelmia, rytmihäiriöitä sekä tyypillisiä huonon sisäilman aiheuttamia oireita, kuten päänsärkyä, allergiaa, infektioita ja astmaa. Voi käydä myös niin, että voimakasta kemikaaliyliherkkyyttä ilmaantuu vasta silloin, kun on jo muutettu pois epäterveestä rakennuksesta.

Samoja ongelmia on Nordinin mukaan myös esimerkiksi muualla Euroopassa, mutta monessa maassa tietoisuus terveysongelmista ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa, siksi asiasta ei puhuta julkisuudessa yhtä paljon. Nordin näkee kuitenkin valoa paremmasta tulevaisuudesta, sillä hänen mukaansa Suomessa tehtävä rakennustutkimus on korkealaatuista ja siinä edistytään jatkuvasti. Mahdollisuuksia ongelmien selvittämiseksi siis on.

  • Eri rakentamismateriaalit vaikuttavat sisäilman laatuun, mutta myös ilmanvaihdolla on suuri merkitys.
  • Suuri osa suomalaisista asuu kerrostaloissa. Niiden ongelma on suurelta osin huono ilmanvaihto.
  • Kerrostalon ilmanvaihtoon voidaan kustannustehokkaasti vaikuttaa ikkunaremontin yhteydessä. Ikkunaremontti tehdään käytännössä kaikkiin kerrostaloihin jossakin vaiheessa.
  • Erityisesti ne kerrostalot, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto hyötyvät ilmanvaihdon älykkäästä ohjauksesta ja huolellisesta säätämisestä.
  • Hyvällä ilmanvaihdolla poistetaan useita tyypillisiä kerrostalojen sisäilmaa ja asumismukavuutta heikentäviä asioita kuten vedon tunne, hajuongelmat ja tuulettamisen tarve. Samalla säästetään energialaskussa.