– Näkymät ovat pitkästä aikaa positiiviset. Suurimpana lähitulevaisuuden tekijänä näen digitaaliset ratkaisut, jotka alkavat yleistyä talotekniikassa. Teollinen internet, langattomuus ja sensorit luovat täysin uuden mahdollisuuden talotekniikka-alan kehitykseen, kertoo Talotekniikkateollisuus ry:n puheenjohtaja ja Climeconin toimitusjohtaja Tommi Uksila.

– En näe mahdottomana ajatusta, että hieman kauempana tulevaisuudessa robotiikka ja 3D-tulostus rakentavat talomme. Jo nyt 3D-tulostus mahdollistaa jopa kokonaisia seinäelementtejä, Uksila kertoo.

 

Sisäilmanmuutos on hyvä asia

Suomessa on arvion mukaan noin miljoona asuntoa, joissa painovoimainen tuloilma on painovoimainen ja poistoilma on koneellinen. Uksila huomauttaa, että erityisesti vanhoissa kerrostaloissa ilmanvaihdon toimintaa on usein hankala seurata, ja näissä rakennuksissa se onkin usein epätasapainossa.

Kun rakennuksen sisätilan alipaine on tarpeeksi suuri, alkaa raoista virrata ilmaa sisään, jolloin myös mikrobeilla ja muilla hiukkasilla on vapaa pääsy sisätiloihin. Tasapainoisessa ilmanvaihdossa raitis korvausilma tulee korvausilmareittejä pitkin, eikä mikrobit ja pienhiukkaset pääse silloin kulkeutumaan sisään.

Ei toivottu voimakas savupiippuefekti muodostuu helpoiten rakennuksiin, missä on kokonaan painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä, jonka toiminta perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Efektissä kevyempi lämmin sisäilma virtaa ylöspäin poistoilmakanavan kautta ja kulkeutuu lopulta ulos rakennuksesta. Ulos virtaavan lämpimän ilman tilalle tulee ulkoilmaa sekä raitisilmalaitteiden kautta että ilmavuotoina.

– Automatiikan kehitys ja digitaaliset innovaatiot otetaan yhä enenevästi käyttöön myös rakennusteknologian alalla. Sen tuloksena saadaan muun muassa ilmanvaihto pysymään entistä tasalaatuisempana, kertoo Uksila.

Mittareiden, sensoreiden ja etälaitteiden avulla esimerkiksi kodin ilmanlaatua, kosteutta ja lämpötilaa voi seurata jopa huonekohtaisesti etänä. Jos esimerkiksi kosteustaso nousee liikaa, etälaitteeseen tulee siitä automaattinen hälytys.

– Tietoa siitä, mitä rakennuksissa tapahtuu, on valtavasti, mutta markkinoilla on vielä hämmästyttävän vähän tuotteita, jotka reagoivat hälytyksiin. Tässä uskon muutoksen tapahtuvan, sanoo Uksila painokkaasti.

 

Talotekniikka-alalla tarvitaan tulevaisuudessa paljon uutta osaamista

Paitsi uuden teknologian ja liiketoimintamallien kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja taitoa tulevaisuudessa tarvitaan edelleen perustuotteita ja perusosaamista – perusinsinööriajattelua, kuten Uksila sanoo:

–  Talonrakennusalallakin teknologisten tuotteiden loppukäyttäjä on ihminen. Siksi tarvitsemme alalla myös paljon ihmistä ymmärtäviä toimijoita, pelkällä teknologian osaamisella alan yritys ei enää pärjää. Lisäksi tarvitaan myös taitoa hahmottaa kokonaisuuksia,  modernia teknologiaa, digitalisaatiota sekä ymmärtää uutta tapaa tehdä bisnestä: kuinka ekosysteemeistä rakentuu uusia liiketoimintamalleja.

Uksila esittää toiveen, että koulutukseen panostetaan tulevaisuuden vaatimukset mielessä pitäen ja saadaan parhaat opettajat ja nykypäivää vastaava opetusmateriaali käyttöön.

– Jos ympäröivä maailma kehittyy nopeammin kuin yritys, yritys tulee häviämään. On uskallettava panostaa tarpeeksi rohkeasti tuotekehitykseen ja osattava löytää oikeat liiketoimintamallit –vain näin pärjätään, Uksila tietää omasta yrittäjän kokemuksestaan.