Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola kehottaa katsomaan korjaushanketta laaja-alaisesti. Etukäteisselvitysten tarve riippuu korjattavan kohteen laajuudesta, mutta kohteesta riippumatta selvitystyötä tarvitaan aina.

– Korjattavan kohteen kartoitus ja remontin suunnittelu ovat erityisen tärkeitä silloin, kun kohteessa on etukäteen tiedossa olevia ongelmia esimerkiksi sisäilman, kosteuden tai homeen suhteen. On tärkeä tietää, mitä ollaan tekemässä, jotta ongelma saadaan varmasti poistettua. Ensimmäisenä vastaan tuleva ongelma ei välttämättä ole ainoa.

Pekkolan mukaan rakennuksen kuntotutkimuksessa pyritään löytämään mahdollisen ongelman alkuperäinen aiheuttaja.

– Rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat nykyisin hyvin yleisiä, mutta ne saattavat johtua lukemattomista eri syistä. Tästä syystä myös korjaustoimenpiteet ja niiden toteutustavat vaihtelevat. Turhan työn välttämiseksi on tärkeää tehdä ensin perusteelliset tutkimukset, vetää niistä johtopäätökset ja tehdä sitten mahdollisimman tarkka korjaussuunnitelma.

 

Sertifioitua osaamista

Kun kiinteistön korjaushanke on suunniteltu järkevästi, sen aikana voidaan tehdä useita toimenpiteitä yhtä aikaa. Laajaan putkiremonttiin voi yhdistää esimerkiksi sähköjen uusinnan. Samassa yhteydessä on hyvä mahdollisuus korjata myös ilmanvaihto koneelliseksi tulo-poisto-järjestelmäksi poistoilman lämmön talteenotolla, mikä säästää energiaa ja parantaa asuinviihtyvyyttä.

Vesa Pekkolan mukaan korjaushankkeita suunniteltaessa tulee muistaa hankkeiden haastavuus ja korjausten pitkäkestoiset vaikutukset.

– Korjausrakentaminen tulee aina suunnitella ja toteuttaa yhdessä asiantuntijoiden kanssa alusta loppuun. Myös hankkeen toteutusvaiheessa ja valvonnassa tulee käyttää asiantuntijaa, joka huolehtii, että projekti etenee alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Pekkola suosittelee etukäteisselvityksen tekijäksi sertifioitua rakennusterveysasiantuntijaa, joka osaa arvioida rakennuksesta löytyvien vaurioiden tai virheiden vaikutuksen rakennuksen sisäilmaan. Rakennusterveysasiantuntijalla on pohjakoulutuksena esimerkiksi insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto ja lisäkoulutuksena opintoja sisäympäristöstä, rakennusterveydestä, rakennusfysiikasta, korjausrakentamisesta ja IV-tekniikasta.

- Sertifikaatti on virallisesti hyväksytty tapa osoittaa oma osaaminen. Rakennusterveyssertifikaatin omaavia henkilöitä on tällä hetkellä 131. Heidän yhteystietonsa löytää VTT:n sertifikaattien hakukoneesta, Pekkola ohjeistaa.