Syitä varmasti löytyy siihen, miksi rakennuskantamme on päästetty siihen pisteeseen, että ongelmia syntyy tiheään ja ne pääsevät aiheuttamaan erilaisia haittoja ja terveysongelmia. Tehokkaalla ilmanvaihdolla ja epäpuhtauksia suodattamalla haittojen syntymistä voidaan ehkäistä.

Sisäilmanlaatua heikentävät epäpuhtaudet ovat pääasiassa ihmisperäisiä, materiaaleista haihtuvia tai ulkoilmassa huonetilaan kulkeutuvia  pienhiukkasia. Ulkoilman epäpuhtauksien (siitepöly ja katupöly) pääsyä sisätiloihin pyritään estämään tehokkaalla suodatuksella. Ilmanvaihdolla huonetilan epäpuhtauksia laimennetaan ja myös poistetaan ulkoilmaan.

– Energiatehokkuusasetuksen mukaisesti uudisrakennuksissa ilmanvaihto toteutetaan koneellisesti, jolloin tulo- ja  poistoilma tuodaan ja poistetaan hallitusti. Kun ilmanvaihtojärjestelmät ovat tasapainossa, ilma vaihtuu jokaisesta huoneesta suunnitellulla tavalla, kertoo professori Risto Kosonen Aalto-yliopistosta.

Kosonen lajittelee rakennukset kolmeen luokkaan: ihmisten sairastumista aiheuttavat ongelmarakennukset, rakennukset, joissa on pieniä vikoja sekä hyvässä kunnossa olevat rakennukset.

– Kunnossa olevia rakennuksia on itse asiassa paljon enemmän, kuin vallalla olevan keskustelun perusteella uskotaan. Tämä johtuu siitä, että monessa rakennuksessa on pieniä vikoja ja puutteita, jotka saatetaan helposti tulkita osittain väärin, ja keskustelu kääntyy ongelmia ja haittoja korostavaksi, hän sanoo.

– Ei pitäisi puhua niinkään haasteista ja ongelmista, vaan korostaa ratkaisuja. Vain ratkaisuhakuisen positiivisuuden kautta päästään eteenpäin.

 

 

Talotekniikka toimii paremmin, kun ylläpitoon panostetaan

Digitalisaatio tuo rakennuksiin paljon erilaista tekniikkaa, jota pitää valvoa. Kososen mukaan ylläpito kuitenkin usein unohtuu:

”Jos tuottavuudessa ja suorituskyvyssä menetetään yksi prosentti siksi, että ilmanvaihtoon ei panosteta, menetys on huomattavasti enemmän kuin vuotuinen energiakustannus.”

– Pelkkä tekniikan asentaminen ei riitä, vaan ylläpitoon pitää kiinnittää enemmän huomiota, jotta tekniikka toimii tarkoituksen mukaisesti. Rakennusten digitalisaatio tarkoittaa paljon antureita ja mittareita, ja niiden keräämää dataa pitää seurata ja analysoida. Vain näin voidaan olla varmoja siitä, että järjestelmät toimivat niin kuin pitää.

Sisäilmalla on iso vaikutus ihmisten hyvinvointiin, jaksamiseen ja viihtyvyyteen. Hyvälaatuinen sisäilma parantaa tutkitusti myös ihmisten suorituskykyä. Siksi työpaikan lämpötilan hallinta, ilmanlaatu sekä akustiikka voivat parantaa merkittävästi työssä jaksamista.

– Nyt puhutaan paljon energiasta hiilidioksidipäästöjen ja ilmastonmuutoksen yhteydessä, mutta nyt käännän ajatuksen energiaan kustannuseränä: energian hinta toimitiloissa on muutaman euron neliöltä kuukaudessa ja työntekijän palkkakustannus samalta neliöltä on pari sataa kertaa suurempi. Jos tuottavuudessa ja suorituskyvyssä menetetään yksi prosentti siksi, että ilmanvaihtoon ei panosteta, menetys on huomattavasti enemmän kuin vuotuinen energiakustannus, konkretisoi Kosonen.