Hyvin suunniteltu ja toteutettu viherrakentaminen auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta ja vähentämään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia riskejä.
Kaupunkivihreää tarvitaan virkistämään ja edistämään terveyttä. Luontoyhteys on tärkeää ihmisille monesta näkökulmasta. Tutkimusten mukaan viheralueen tulisi olla alle 300 metrin päässä asunnosta, etäisyyden kasvaessa käyttö vähenee. Viheralue kannustaa liikkumaan ja liikkuminen edistää terveyttä.
Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys ovat nousussa. Hyvällä kaupunkisuunnittelulla ja kestävällä ympäristörakentamisella saadaan tiloja, jossa ihmiset voivat kokoontua ja olla luontaisesti yhdessä. Tähän liittyy muun muassa kaupunkiviljely, jossa osa kaupunkilaisista voi kokeilla lähiruoan viljelyä. Kaupungit voivat tukea tätä ja antaa yleisiä alueita viljelykäyttöön. Katoilla olevia yleisiä tiloja kuten saunoja ja oleskelualueita voidaan muuttaa kattopuutarhoiksi.
Ilmaston ääri-ilmiöt lisääntyvät
Ilmastonmuutos pakottaa muuttamaan kaupunkisuunnittelua. Rankkasateiden aiheuttamiin tulvimisriskeihin voidaan varautua muun muassa viherkatoilla, jotka hidastavat veden tuloa katoilta sadevesiviemäreihin. Asfalttia voidaan korvata läpäisevämmillä pinnoitteilla, kuten kiveyksillä, ja ohjata vesiä hulevesipainanteisiin tai kasvillisuusalueille.
Ilmastonmuutoksen lisäksi toinen suuri haaste on luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Lajeja häviää ja elinympäristöjä katoaa, mutta viherinfrastruktuurilla voidaan edistää monimuotoisuuden palaamista tai ainakin sen säilyttämistä. Esimerkiksi viherkatot luovat uusia kasvuympäristöjä harvinaisille ja uhanalaisille lajeille. Helsingissä on jo noin viidessäkymmenessä kaavassa merkintä viherkatoista.
Yhteistyötä ja elinkaariajattelua
Kestävä ympäristörakentaminen (KESY) -hankkeessa on tehty ohjeistus niin tilaajille, suunnittelijoille, rakentajille kuin alueiden kunnossapitäjille siitä, miten viherrakentaminen toteutetaan kestävän kehityksen mukaisesti. Ohje auttaa tarkistamaan, onko kaikki hankkeeseen liittyvät asiat huomioitu.
Asioita ei ole ennen mietitty infrapuolella yhtä kokonaisvaltaisesti.
Viherrakentaminen on kasvava toiminta-alue. Hulevesihallinta on keskeistä joka puolella, suunnittelijoiden yhteistyö on välttämätöntä erityisesti vaativissa kohteissa kuten viherkatoissa ja kansipihoissa, joilla ei ole luontaista maayhteyttä.
Hyvin toteutettu pihainvestointi ei mene koskaan hukkaan. Toimiva piha sekä nostaa kiinteistön arvoa että lisää viihtyvyyttä.
Kirjoittaja Seppo Närhi työskentelee Viher- ja ympäristörakentajat ry:n toiminnanjohtajana, Viherympäristöliitto ry:n pääsihteerinä sekä Viherympäristö-lehden päätoimittajana.