Reetta Yrttimaa
kehityspäällikkö, Isännöintiliitto
Asutko sinäkin taloyhtiössä, jossa isoja remontteja on lykätty hamaan tulevaisuuteen? Tiedätkö, onko talossasi edes kartoitettu, mitä pitäisi tehdä?
Kerrostalojen rakennusbuumi alkoi 1970-luvulla ja nyt nämä talot ovat tulossa linjasaneerausikään. Tuttavien tarinat putkiremonteista saattavat hirvittää, mutta totuus on, että putket on vaihdettava noin 50 vuoden välein.
– Olemme huolissamme taloyhtiöiden korjausvelan kasvusta. Remontteja viivästytetään liian kauan ja liian usein, mikä johtaa ongelmiin vakuutusyhtiöiden ja pankkien kanssa. Pääkaupunkiseudullakin on alueita, joissa taloyhtiöiden on vaikea saada rahoitusta, kun korjaukset on jätetty tekemättä. Tämä ei siis ole vain taantuvien alueiden ongelma, muistuttaa Isännöintiliiton kehityspäällikkö Reetta Yrttimaa.
Putkiremonttibarometri antaa hyvän tilannekuvan
Isännöintiliitto on tehnyt jo 10 vuotta Putkiremonttibarometria, joka on Suomen kattavin tutkimus taloyhtiöiden putkiremonttien nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.
Silmiä ei voi ummistaa ja vain toivoa, että putket eivät poksahda.
– Silmiä ei voi ummistaa ja vain toivoa, että putket eivät poksahda. Talot kannattaa pitää kunnossa ja tehdä kaikki remontit oikeaan aikaan ja tarvittavan laajuisina, Yrttimaa kannustaa.
Asiantuntijoilla on tärkeä rooli
Hallituksen jäsenet eivät yleensä ole korjausrakentamisen ammattilaisia, jolloin on luonnollista, että isännöitsijä on tärkeä neuvonantaja.
– Projekti on hyvä aloittaa ajoissa, koska suunnittelukin voi viedä vuosia. Ensin pitää tutkia nykytilanne. Vasta sitten voi miettiä, miten ja millä aikataululla remontit on hyvä tehdä, Yrttimaa toteaa.
Jokaisessa vaiheessa kannattaa kuunnella isännöitsijää ja luottaa asiantuntijoihin.
– Putkiremontit ovat mainettaan parempia, kun ne suunnitellaan hyvin. Silloin aikataulut ja budjetit pitävät, Yrttimaa kertoo.
Asumishaitta minimiin
Sukitus on jo vakiinnuttanut asemansa ja joissain kohteissa tehdään jopa hybridiremontteja, jolloin talon eri osissa korjaukset tehdään eri tavoin.
– Putkiremonttibarometristä käy ilmi, että taloyhtiöiden edustajat ovat tosi huolissaan asumishaitoista. Onneksi urakoitsijat ymmärtävät nykyään paremmin, että remontointi on palvelua, Yrttimaa hymyilee.
Usein linjasaneerauksen yhteydessä uusitaan sähköverkko, tehdään tietoliikennekaapelointeja ja parannetaan ilmanvaihtoa. Esimerkiksi asuntokohtaiset vesimittarit on pakko asentaa.
– On tärkeää valita laadukkaat vesimittarit, joista saa oikeasti käyttökelpoista dataa taloyhtiön tarpeisiin. Myös erilaisia energiansäästöratkaisuja on hyvä kartoittaa. Toimiva yhteistyö ja kommunikaatio eri urakkatahojen kanssa ovat keskeisiä, jotta remonteista saadaan mahdollisimman suuri hyöty, Yrttimaa summaa.