Etusivu » Rakennuttaminen » Kiinteistöjen hiilidioksidipäästöt pienenevät liian hitaasti – Mikä ratkaisuksi?
Sponsoroitu

Laura Karotie

kiinteistöjohtamisen palveluiden liiketoimintajohtaja, Caverion

YK:n tuoreen raportin mukaan kiinteistö- ja rakennusalan hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2019 historiallisen suuret. Ne kattavat noin kolmasosan kaikista CO2-päästöistä. Vielä huolestuttavampaa on, että alan päästöjen vähentymisen tahti on hidastunut vuoden 2016 jälkeen.

Vain 25 % EU-maiden rakennuksista on energiatehokkaita. Silti kiinteistö- ja rakennusalan vuotuisesta kokonaisbudjetista alle kolme prosenttia käytetään energiatehokkuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen.

Vaikka hiilineutraaliuden teema onkin noussut kaikkien huulille, nykyisillä käytännön toimilla emme siis saavuta kunnianhimoisia strategisia tavoitteita, kuten esimerkiksi Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035.

Taustalla kokonaisvaltainen toimintamalli

Vastuullisuustavoitteiden saavuttaminen vaatii kokonaisvaltaista toimintamallia, joka yhdistää vastuullisuusjohtamisen ja kiinteistöjohtamisen. Ilman yhteistä toimintamallia on olemassa riski, että aika ja raha ohjataan yksittäisiin toimenpiteisiin, jotka eivät täytä kokonaistavoitetta.

Kokonaisvaltainen toimintamalli tuo vastuullisuustavoitteet osaksi sitä päätöksentekoprosessia, jossa kiinteistöjen suunnittelusta, investoinneista ja PTS-toimista päätetään. Toimintamalliin kuuluu olennaisesti kumppanuus, jossa kiinteistön omistaja ottaa asiantuntevan palveluntuottajan mukaan strategiseen rooliin. Palveluntuottaja vastaa keinoista, joilla CO2-päästöjä vähennetään kiinteistöjen koko elinkaaren ajan.

Kun hiilijalanjälki otetaan kiinteistöjohtamisen keskeiseksi ohjauskeinoksi, päästövähennykset voidaan toteuttaa taloudellisesti järkevimmällä tavalla.

Kumppanuudessa lähdetään liikkeelle yksittäisen kiinteistön sijaan koko kiinteistösalkun tavoitteista. Tavoitteista jalostetaan toimenpiteet, luodaan niille tiekartta ja varmistetaan seuranta. Kun hiilijalanjälki otetaan kiinteistöjohtamisen keskeiseksi ohjauskeinoksi, päästövähennykset voidaan toteuttaa taloudellisesti järkevimmällä tavalla. Esimerkiksi vihreän sähkön ostamisen sijaan ensin optimoidaan energiatehokkuus ja investoidaan kiinteistön omaan energiantuotantoon, jolloin energiakulut ja riskit pienenevät.

Esimerkkejä vastuullisuustavoitteet huomioivasta kiinteistöjohtamisesta löytyy sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta. Siirtymällä kokonaisvaltaiseen kumppanuuteen Veho pudotti energiankäytön hiilidioksidipäästöjään kolmessa vuodessa 30 miljoonaa ajokilometriä vastaavan määrän ja saavutti vuodelle 2025 asettamansa energiatehokkuustavoitteet jo vuonna 2018.

Julkisen sektorin elinkaarihankkeissa palveluntuottaja kantaa vastuun sovittujen päästötavoitteiden saavuttamisesta. Molemmissa malleissa päästövähennystavoitteet ohjaavat päätöksentekoa. Kiinteistönomistajan strategisena kumppanina palveluntuottaja kantaa enemmän vastuuta kuin perinteisissä sopimusmalleissa.

Kiinteistöjen vastuullisuustavoitteiden toteutumista kannattaa siis johtaa kokonaisvaltaisella, kumppanuuteen perustuvalla toimintamallilla. Siten pääsemme nauttimaan tehokkaista kiinteistöistä, jotka hidastavat ilmastonmuutoksen etenemistä, tuottavat omistajalleen taloudellista lisäarvoa ja parantavat kiinteistön käyttäjien hyvinvointia.

Energiatehokkuushankkeista päästövähennyshankkeisiin:

1. CO2-päästöjä pystytään vähentämään tyypillisesti yli 20 %.

2. Hankkeisiin sijoitetulle pääomalle saadaan yleensä vähintään 15 % tuotto.

3. Hankkeille on mahdollista hakea Business Finlandin energiatukea 15–25 % investoinnista, ja hankkeet on mahdollista toteuttaa energiansäästötakuulla.

4. Tavoitteiden saavuttamista voidaan seurata ajantasaisesti digitaalisella alustalla.

5. Kokonaisvaltainen kiinteistöjohtamisen toimintamalli auttaa kohdistamaan hankkeet sinne, missä niiden vaikutus on suurin.

Next article