Tuloilmaikkunat voivat tarjota tuplahyödyn taloyhtiölle, joka suunnittelee energiatehokasta ikkuna- ja ilmanvaihtoremonttia. Tunkkainen sisäilma on asukkaiden vakituinen seuralainen monissa 1970–1990-luvun rakennuksissa. Kun lisäksi vanhoista ikkunoista vetää, niiden rakenteet alkavat pettää ja yhtiön energialasku paisuu, herää remontin tarve.
Koska ikkunat, ilmanvaihto ja rakennuksen tiiviys liittyvät vahvasti yhteen, ikkuna- ja ilmanvaihtoremontti on usein järkevää toteuttaa samaan aikaan. Asiantuntijan mukaan tämä tuplaurakka onnistuu kätevästi, kun tehdään niin älykäs ikkunaremontti, että se parantaa myös ilmanvaihtoa. Tällöin voidaan valita esimerkiksi niin sanotut tuloilmaikkunat, jotka sopivat etenkin koneellisen ilmanpoiston taloihin.
– Tuloilmaikkuna tuo raitista ilmaa asunnosta poistuvan ilman tilalle. Se myös ottaa lämpöä talteen ikkunan omasta lämpöhäviöstä. Ilma kulkee ulkoa tullessaan kahden päällekkäisen lasin väliseen tilaan, jossa se lämpiää ennen kuin päätyy sisätiloihin ikkunan yläreunan venttiilistä, kertoo Motivan energia-asiantuntija Sami Seuna.
Tuloilmaikkunoiden tai muiden venttiilien kautta sisään tulevaan ilmaan ei pääse sekoittumaan matkalla esimerkiksi seinärakenteiden villojen tai purujen epäpuhtauksia. Myöskään katu- tai siitepölyt eivät päädy sisälle, jos venttiileissä on ilmansuodattimet.
Eroon lämmönhukasta yhdellä urakalla
Asukkaille taloyhtiön ikkuna- ja ilmastointiremontti tuo lisää arjen mukavuutta. Taloyhtiöt taas säästävät rahaa ja energiaa.
Suurin ikkuna- ja ilmastointiremonttien tarve on vanhoissa taloissa, joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa ja joissa on vielä kaksilasiset ikkunat.
Esimerkiksi vuonna 1970 rakennetussa kerrostalossa koneellisen poiston kautta häviää ilmanvaihdossa noin 35–40 prosenttia vuotuisesta lämmitysenergiasta taivaalle, jos lämpöä ei kerätä lainkaan talteen. Ikkunoiden kautta taas menetetään noin 20 prosenttia lämmitysenergiasta vuodessa, jos ikkunat ovat alkuperäiset.
Ikkunoiden vaihtaminen uusiin tiivistää kerrostalon vaippaa ja parantaa siten sekä ilmanvaihdon että lämmityksen tasapainoa.
– Jos esimerkiksi 1960-luvulla rakennetun rivitalon isot ikkunat vaihdetaan korkean energialuokan A++ -ikkunoihin, ikkunat ovat sen jälkeen parhaimmillaan lämpötaloudellisesti jopa paremmat kuin tuon talon alkuperäiskuntoiset, lämpöeristetyt seinät. Sama pätee vanhoihin kerrostaloihin, Seuna toteaa.
Suurin ikkuna- ja ilmastointiremonttien tarve on vanhoissa taloissa, joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa ja joissa on vielä kaksilasiset ikkunat. Usein ikkunaremontit kytketään julkisivuremontteihin, joita on viime vuosina tehty Suomessa pääasiassa 60–70-luvun taloihin. Nyt ollaan siirtymässä 80-luvun rakennusten vastaaviin korjauksiin.
Suomalaiset energiaikkunat tehokkaita
Motivan energiaikkuna.fi -sivustolle on listattu markkinoiden energialuokitellut ikkunamallit. Niiden energiatehokkuustaso on Seunan mukaan parantunut huikeasti 2010-luvun aikana.
– Esimerkiksi vanhojen kaksilasisten ikkunoiden vaihto uusiin A++ -luokan ikkunoihin voi pienentää lämpöhäviötä ikkunan läpi parhaimmillaan jopa 90 prosenttia.
Seuna muistuttaa, että vanhojen rakennusten ikkuna- ja ilmanvaihtoremontin jälkeen on hyvä tehdä lisäksi patterien perussäätö. Se vaikuttaa asumismukavuuteen ja usein energiatehokkuuteenkin erityisesti lämpöpumppulämmityksen yhteydessä.