Suomi on aika paljon monia muita maita jäljessä kierrätysjätteen hyödyntämisessä. Yksi syy tähän on Conenor Oy:n toimitusjohtaja Markku Vilkin mukaan se, että meidän pienillä kotimarkkinoilla kilpailu ei pakota kehittämään kierrätystaloutta.

Markkinoilta hankittua kierrätysmuovia ei voi sellaisenaan viedä prosessiin, koska kierrätysmuovin erilaiset laatuvaihtelut tekevät tuloksesta epähomogeenista. Kierrätysmuovi on sillä hetkellä jätettä, joka pitää osata valmistaa itselleen sopivaksi raaka-aineeksi. Vilkki huomauttaa, että vaaditaan hiukan erikoisosaamista ja laitteita, mutta kierrätysmuovista yhdistettynä muuhun jätteeseen vaikkapa purkupuuhun tai tuulimyllyn lapoihin on mahdollista tuottaa laadukkaita tuotteita.

–  Tässä korostuu tieto ja osaaminen, kun pitää sekoittaa eri jätemateriaaleja keskenään. Samalla se on myös osattava tehdä edulliseksi, Vilkki painottaa.

– Pitää osata käyttää sellaista muovi- ja kuitujätettä, jota muut eivät halua. FRP eli lasikuitumuovi on tästä hyvä esimerkki: tähän asti on sanottu, että lasikuitumuovi ei ole kierrätettävää, mutta osaavissa käsissä sillekin löytyy ratkaisu, hän sanoo.

"Kannustimien ja kytkyjen luominen on päättäjille oikea lähtötapa saada yritykset käyttämään kierrätysmateriaaleja."

Kanada on hyvä vertailumalli siinä, kuinka kuluttajapakkausten kierrätyksestä on tehty kiinnostavampaa verrattuna polttoon. Kuluttaja maksaa muovipakkauksen ostaessaan kierrätysmaksun viisi senttiä, kauppa tilittää sen edelleen valtiolle ja pakkauksen kierrättäjä perii sen takaisin valtiolta.

Yksinkertaista ja toimii. Kaikki kestomuovi on kierrätettävää raaka-ainetta, miksi se silti päätyy polttoon?

Jätemuovi on toki hyvää polttoainetta, mutta sen polttaminen tarkoittaa pysymistä lineaaritaloudessa eikä siirtymistä kiertotalouteen.

Vilkki perää asennemuutosta ja sanoo, että kaikki muovi tulee kierrättää ja siitä voidaan valmistaa infrarakentamiseen soveltuvia tuotteita.

 

Lujitettu kierrätysmuovi on reilusti yli puolet halvempaa kuin neitseellinen muovi ja soveltuu sellaisenaan olemassa oleville valmistuslinjoille monissa infratuotteissa. Jopa 95 prosenttisesti kierrätysmateriaaleista valmistettu täysin uusi ja kierrätettävä komposiittituote korvaa markkinoilla olevan tuotteen, joka voi olla raakapuuta, painekyllästettyä puuta tai puulevyjä. Tässä ollaan puumuovi-komposiittimaailmassa, jonka suurin markkina on terassirakentamisessa.

– Komposiittitekniikan kehittäminen tuo uusia mahdollisuuksia käyttää sellaista ilmaiseksi saatavaa jätettä, mikä muuten ei perinteiseen muovien kierrätysmaailmaan sovi, toteaa Vilkki.

Kanadassa ajatellaan eteenpäin ja siitä meillä on paljon opittavaa. Siellä on samanlainen ilmasto ja yhtäläinen tarve tuottaa energiaa, mutta kandalaiset ottavat tehokkaasti käyttökelpoisen kierrätysmuovin raaka-aineekseen, esimerkiksi viemäriputkien valmistukseen. Tosin markkinat siellä on paljon suuremmat, jolloin skaala- ja volyymiedun hyödyntäminen on helpompaa.

– Kannustimien ja kytkyjen luominen on päättäjille oikea lähtötapa saada yritykset käyttämään kierrätysmateriaaleja, jotta tuote pärjäisi markkinoilla. Kanadassa valtio on lähtenyt tälle linjalle, ja suosittelen samaa Suomessakin, Vilkki ehdottaa.