Energiakorjaukset ratkaisevat useita haasteita samanaikaisesti.
Ikääntyvä rakennuskanta ja ilmastonmuutos asettavat koko Euroopassa uusia vaatimuksia energiakorjauksille. Kun jopa 35 miljoonaa rakennusta on teknisesti ja taloudellisesti energiakorjauksen tarpeessa vuoteen 2030 mennessä, korostuu tarve tarkastella ratkaisuja myös suunnittelun ja rakenteellisen toimivuuden näkökulmasta.
Energiakorjauksilla voidaan vastata kolmeen keskeiseen haasteeseen yhtä aikaa: energiakustannuksiin, päästöihin ja asumisolosuhteisiin. Noin 80 % EU:n kotitalouksien energiasta kuluu lämmitykseen, jäähdytykseen ja lämpimään veteen, minkä vuoksi rakennusten energiatehokkuudella on ratkaiseva merkitys.
Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen lisäeristämällä pienentää energiantarvetta ja helpottaa miellyttävän sisälämpötilan ylläpitoa. Samalla vähenevät myös energiantuotantoon liittyvät päästöt, kun lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvitaan vähemmän energiaa.
Eristäminen on kustannustehokas tapa parantaa energiatehokkuutta
Eristäminen muodostaa energiatehokkuuden perustan ja tekee muista ratkaisuista, kuten uusiutuvasta energiasta, entistä vaikuttavampia.
Energiakorjauksissa kriittisimpiä eristettäviä rakenneosia ovat katot ja ulkoseinät, joiden kautta tapahtuu suuri osa rakennuksen lämpöhäviöistä – ja joissa tehdyt suunnitteluratkaisut määrittävät pitkälti kokonaisuuden toimivuuden.
Suunnittele tuulettuva julkisivu uudelleen huomisen ilmastoon
Kasvavat toiminnalliset vaatimukset, tiukentuva sääntely sekä aikatauluihin, kustannuksiin ja resursseihin kohdistuva paine muuttavat käsitystä siitä, mitä hyvä suunnittelu nykyään tarkoittaa. Euroopassa käynnissä oleva laaja korjausrakentamisen aalto pakottaa arvioimaan totuttuja ratkaisuja uudelleen.
Hyvin suunniteltu tuulettuva julkisivu yhdistää useita toiminnallisia etuja: pitkäkestoinen sää- ja kosteussuoja, energiatehokkuutta tukevat ja toimivat korjausrakentamisen ratkaisut sekä paloturvallisuus osana rakennesuunnittelua.
Nämä vahvuudet selittävät, miksi tuulettuvia julkisivuja pidetään yhä useammin luotettavana tapana vastata muuttuviin ilmastokuormiin, kehittyviin eristeratkaisuihin ja korjausrakentamisen käytännön realiteetteihin – edellyttäen, että järjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisuutena sekä huomioidaan mm. palotekniset ratkaisut ja materiaalivalinnat.
