Rakennuksen korjaustarvetta ei määritellä pelkän keskimääräisen teknisen käyttöiän perusteella. Kohteen todellinen kunto kertoo, mitä kannattaa korjata ja miten laajasti.

Taloyhtiön korjausrakentamisessa kevyempi korjaus voi joskus olla perusteellista uusimista parempi vaihtoehto. Rakenteen laskennallisen käyttöiän täyttyminen ei vielä tarkoita, että se pitäisi uusia kokonaan. Insinööritoimisto Conditio Oy:ssä 15 vuotta työskennellyt ja tänä vuonna toimitusjohtajana aloittanut Matti Eronen painottaa, että korjauslaajuuden pitäisi perustua tutkittuun tietoon rakenteen todellisesta kunnosta.
– Rakenteiden kokonaisvaltainen uusiminen on suunnittelijalle usein turvallisin ratkaisu. Jos tutkimustieto kuitenkin puoltaa kevyempää korjausta, sitä pitää uskaltaa harkita.
Conditiossa kuntotutkimusosaaminen on kiinteä osa korjaussuunnittelua. Suunnittelijat tekevät itse kuntotutkimuksia, mikä antaa Erosen mukaan vahvan pohjan tutkimustulosten tulkinnalle ja oikean korjaustavan valinnalle.
– Hyvässä korjaussuunnittelussa tekniset ratkaisut ja niiden kustannusvaikutukset kulkevat käsi kädessä. Tavoitteena on löytää jokaiseen kohteeseen tarkoituksenmukainen ratkaisu.
Kaksi kohdetta, kaksi erilaista lähtökohtaa
Korjaussuunnittelijan osaaminen punnitaan käytännössä siinä, miten tekniset, taloudelliset ja rakennushistorialliset vaatimukset saadaan sovitettua yhteen. Condition hankkeissa tämä konkretisoituu kahdessa hyvin erilaisessa helsinkiläiskohteessa. Siltamäen laajassa julkisivukorjauksessa keskeinen kysymys oli korjaustavan ja -laajuuden määrittely.
– Rakennuksissa on EPS-eristelevyjen päälle toteutettuja ohutrappausjulkisivuja, joiden korjaamisesta Conditiolla on myös erityisosaamista, Eronen kertoo.
Rakennusvalvonnan tiukoista vaatimuksista huolimatta pienillä detaljimuutoksilla rakennusten ilme saatiin Erosen mukaan säilytettyä lähes ennallaan ja samalla hillittyä asukkaiden kustannuksia.
– Tällaisissa hankkeissa pitää pystyä neuvottelemaan eri osapuolten kanssa ja löytämään ratkaisuja, jotka toimivat sekä teknisesti että taloudellisesti.
Etelä-Helsingissä sijaitsevassa Asunto Oy Merilinnassa tavoitteena taas oli ennen kaikkea palauttaa historiallisen arvokiinteistön vuosien varrella kadonnut alkuperäinen ilme. Hanke palkittiin toisella sijalla Julkisivuremontti 2025 -kilpailussa.
– Arvokiinteistöjä on saatettu korjata teknisesti järkevillä menetelmillä, mutta samalla rakennuksen yksilöllisiä piirteitä on hävinnyt. Nyt niitä pyritään palauttamaan, Eronen jatkaa.

Briljantti korjausrakentaminen on joukkuetyötä
Yli 30 vuotta toimineen Condition ydinosaamista ovat taloyhtiöiden ulkovaippakorjaukset julkisivuista ja parvekkeista ikkunoihin, vesikattoihin ja salaojiin. Pienessä asiantuntijatiimissä hankkeita tehdään yhdessä, eikä työ rajaudu tiukasti vain yhteen tehtäväalueeseen.
– Samat asiantuntijat tuntevat eri osa-alueita, ja kokeneemmat ottavat myös uransa alkuvaiheessa olevia mukaan käytännön projekteihin, Eronen kuvailee.
Eronen nostaa teknisen osaamisen rinnalle myös vuorovaikutustaidot. Taloyhtiöhankkeissa asioista on pystyttävä keskustelemaan niin ammattilaisten kuin maallikoiden kanssa.
– Haastavatkin tekniset asiat pitää osata selittää maanläheisesti. Korjaushankkeissa tarvitaan myös neuvottelukykyä ja kykyä ymmärtää eri osapuolten näkökulmia.

Conditio – Korjausrakentamiseen erikoistunut insinööritoimisto
Toimialue: pääkaupunkiseutu ja ympäristö
Palvelut: kuntotutkimukset ja -arviot, suunnittelu, projektinjohto ja valvonta
Rekrytoimme: tule mukaan Condition tiimiin!
Haemme korjaussuunnittelijaa sekä valvojaa/projektipäällikköä. Pääset mukaan monipuolisiin hankkeisiin ja voit vaikuttaa oman työnkuvasi sisältöön. Lue lisää: conditio.fi/rekrytointi