Henrik Heräjärvi
erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Luke
Jatkuvasti lisääntyvän rakentamisen aiheuttamaa ympäristökuormaa on tulevaisuudessa entisestään pienennettävä. Yksi olennainen
työkalu tässä työssä on puu.
Rakentamisen monimuotoisuus palvelee rakennusten käyttäjien tarpeita ja toiveita. Erikoistutkija Henrik Heräjärvi Luonnonvarakeskus Lukesta puhuu pakoreaktion aiheuttavasta lähiödystopiasta, jonka infrastruktuurin kaavamaisuus pahimmillaan luo.
– Ongelmia voidaan kuitenkin eliminoida monimuotoisella arkkitehtuurilla, kestävillä ja luonnonmukaisilla materiaalivalinnoilla sekä ympäristösuunnittelulla.
Puurakentamisesta saavat Heräjärven mukaan etua sekä maan lukuisat yksityismetsänomistajat että koko Suomi.
– Kansantalous hyötyy paitsi kotimaisesta myös maailmalla tapahtuvasta puurakentamisesta. Sahatavara on yksi tärkeimmistä vientituotteistamme, Heräjärvi sanoo.
”Laajasti käytetyistä rakennusmateriaaleista vain puu on uusiutuva”
Ilmaston kannalta yksi viisaimmista tavoista käyttää puuta on rakentaminen. Rakennuksissa hiilivarastot ovat pitkäikäisiä toisin kuin monissa muissa puun käyttökohteissa.
– Puun käyttö on vuosikymmeniä vähentänyt fossiilipäästöintensiivisempien rakennusmateriaalien käyttöä. Sama pätee myös tulevaisuuteen, Heräjärvi painottaa.
Puutuotteiden kysyntänäkymät rakentamisen arvoketjuissa näyttävät erikoistutkijan mukaan positiivisilta.
– Puun käytön keskeinen hyöty on, että sillä saavutettavat ympäristöedut ovat käytettävissä välittömästi ilman tuotekehitysviiveitä, Heräjärvi sanoo.
Laajasti käytetyistä rakennusmateriaaleista vain puu on uusiutuva. Heräjärvi kehuukin puun verratonta erikoispiirrettä muihin raaka-aineisiin verrattuna – raaka-ainevaraston koon kasvamista tehokkaasta käytöstä huolimatta.
– Uusiutumattomien luonnonvarojen kestävä käyttö on määritelmällinen paradoksi, johon poikkeuksen tekisivät neitseellistä raaka-ainetta tarvitsemattomat kiertotalousratkaisut.