Uutiset rakennusalalta ovat syystäkin keskittyneet lamaan, mutta taustalla EU:n regulaation eteneminen tai yhteiskuntaa haastava luonto- ja ilmastokriisi eivät ole hävinneet mihinkään.
Rakentamisessa kulutetaan puolet maailman resursseista ja ala tuottaa 30-40 prosenttia päästöistä. Suomessa ala on vastustanut päästörajoja, eivätkä vuodenvaihteessa voimaan astuvat rajoitukset muuta rakentamista heti mitenkään. Polku on kuitenkin kiristyvä.
– Nyt kun hankkeet ovat tauolla, on aikaa kehittää aiempia suunnitelmia niin, että säästetään sekä materiaaleja, päästöjä että rahaa. Ettei sitten suhdanteen kääntyessä vain oteta vanhaa mappia esiin ja liimata siihen päälle vähähiilisiä ratkaisuja, koska se tuo vain lisähintaa hankkeisiin, FIGBC:n toimitusjohtaja Antti Ruuska sanoo.
Suunnitelmissa taaksepäin meneminen voi tuntua nurinkuriselta, mutta fiksusti tehtynä vähähiilisyys voi alentaa kustannuksia, esimerkiksi paremman energia- ja materiaalitehokkuuden kautta.
– Tilaaja on kaikkein tärkein tekijä vähähiilisen rakentamisen edistämisessä, koska vähähiilisiä ratkaisuja pitää osata pyytää ja speksit pitää sitoa euroihin.
Vähähiilisyys on strateginen valinta, joka tuo arvoa loppukäyttäjälle
Parhaita vuokralaisia kiinnostavat liiketilat ja asunnot prime-alueilla. He ovat valmiita maksamaan prime-hinnan, mutta odottavat myös kestävyydeltä enemmän.
– Pitäisi lopettaa yksisilmäinen kustannusajattelu ja miettiä, mitä investoinneilla saa aikaan.
Kestävyysominaisuudet eivät ole mutua vaan rahoituskelpoisuuden ja kiinteistön haluttavuuden edellytys.
Esimerkiksi Tanskassa alan toimijat itse vaativat rakentamisen ilmastopäästöjen raja-arvoja reilusti tiukemmiksi kuin valtio suunnitteli.
– Kysyin eräältä Tanskan johtavalta toimijalta, ovatko he keksineet jotain mitä Suomessa ei ole oivallettu? He nauroivat kysymykselleni ja kertoivat tekevänsä kestävillä rakennuksilla parempaa tuottoa kuin keskimäärin.
Kestävyyden potentiaali on ilmeistä, mutta huoli liiketoiminnan jatkuvuudesta on täysin ymmärrettävä.
– Nyt olisi hyvä pysähtyä ja miettiä strategisesti, voiko esimerkiksi betonia valaa jatkossa samalla tavalla kuin viimeiset 50 vuotta? Betonin hinta voi nousta lähivuosien aikana sietämättömän korkeaksi päästökaupan vuoksi. Jotta liiketoiminta voi jatkua, on oltava hereillä ja uskallettava muuttua, Ruuska korostaa.
