Skip to main content
Etusivu » Infrastruktuuri » Ilmastonäkökulma on yksi kunnan strategisen johtamisen kulmakivistä
Viher- ja ympäristörakentaminen

Ilmastonäkökulma on yksi kunnan strategisen johtamisen kulmakivistä

Verkossa olevien ilmastovahtityökalujen avulla kuntalaiset voivat seurata oman kunnan ilmastotoimien edistymistä itse. Kuva: Getty Images

Olli-Pekka Pietiläinen

ohjelmapäällikkö, Kuntien ilmastoratkaisut, Ympäristöministeriö

Veera Visuri

erityisasiantuntija, Ympäristöministeriö

Kuntien ja alueiden käytännön ilmastotoimia hidastaa resurssipula: ilman rahaa, työntekijöitä ja osaamista uuden aloittaminen on vaikeaa. Yksi suuri haaste ilmastotoimien toteutumiselle on se, jos ne eivät ole osa kunnan strategista johtamista.

Kuntastrategia on avainasemassa, koska siihen merkittyyn visioon ja tavoitteisiin on kunnan kaikkien viranhaltioiden pyrittävä.

– Ilmastonäkökulma kuntastrategiassa ja johtamiskäytännöissä antaa hyvän selkänojan kunnan ilmastotyölle, toteaa Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman ohjelmapäällikkö Olli-Pekka Pietiläinen.

Esimerkissä on voimaa! – Vie ilmastotyö läpinäkyvästi seurantaan ja budjettiin asti

Kun jokainen kuntalainen voi itse seurata ilmastotoimien edistymistä ja vaikutuksia, muutosvastarinta voi hälvetä.

– Olennaista on läpinäkyvyys ja se, että tieto on helposti ymmärrettävää. Verkossa olevat ilmastovahtityökalut ovat hieno esimerkki. Niiden avulla kuntalaiset voivat seurata oman kunnan ilmastotoimien edistymistä itse, erityisasiantuntija Veera Visuri vinkkaa.

Ilmastovahdin ohella ilmastobudjetti sitoo ilmastotavoitteen edistämisen tiiviiksi osaksi kaupungin talousarviovalmistelua ja taloushallintaa.

– Ilmastobudjetti antaa kokonaiskuvan ilmastotyön kustannuksista ja vaikuttavuudesta eri osa-alueilla, ja luo siten tärkeää tietopohjaa päätöksenteolle, Pietiläinen kiteyttää.

Mitä hyötyä kunnalle sitten on ilmastotoimista?

Ilmastotyö osana vihreää siirtymää tuo mukanaan elinvoimaisuutta ja työtä. Lisäksi, yhä useammin kuntalaiset vaativat asuinympäristönsä luonnolta monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä, ja nekin sopivat osaksi kunnan ilmastotoimia.

– Edelläkävijyys ilmastotyössä voi olla tärkeä osa alueen brändiä ja vetovoimaa. Ilmastotoimissa kannattaakin olla etujoukoissa ja verkostoitua toisten kuntien, kannustaa Visuri.

Esimerkiksi Suomen suurimpaan ilmastoverkostoon, Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkostoon (Hinku), kuuluu jo lähes 100 kuntaa.

– Ilmastotyö on joukkuepeliä, vähän kuin jääkiekko. Ilmastojoukkueetkin tarvitsevat valmentajat ja pelaajat tukijoukkoineen. Kaikki tunnistavat omat roolinsa ja tietävät, kuinka päästään tavoitteeseen, lätkässä maailmanmestaruuteen ja ilmastotyössä hiilineutraaliuteen. Tarvitaan selkeä yhteinen tavoite, hyvä strategia, toimivaa yhteistyötä, saumaton toimeenpano ja rapsakasti motivaatiota, kuvailee Pietiläinen.

Next article