Rakennetun ympäristön kehittäminen ja ylläpito on tulevaisuuden kunnan ydintehtävä. Tavoitteenamme on suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä, jonka avulla kunnat pystyvät tarjoamaan asukkailleen toimivan yhdyskunnan, hyvän elinympäristön, sujuvan arjen sekä toimintamahdollisuuksia elinkeinoelämälle.
Rakennettu ympäristö syntyy toimijoiden yhteistyössä. Prosessien sujuvoittaminen ja rakentamisen laadun parantaminen edellyttävät mahdollistavaa, joustavaa lainsäädäntöä sekä kumppanuutta ja toimintatapojen kehittämistä. Kaavoituksen lisäksi on tarkasteltava koko yhdyskuntarakentamisen ketjua maapolitiikasta kaavojen toteuttamiseen, kiinteistönmuodostukseen ja rakentamiseen sekä edelleen kuntainfran ylläpitoon.
Maapolitiikan sääntelyssä on varmistettava kunnan mahdollisuudet hankkia maata yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Maanhankinnan kustannuksia ei saa korottaa eikä täydennysrakentamiseen liittyviä maaomaisuuden hallinnan prosesseja vaikeuttaa.
Kunnilla tulee myös olla mahdollisuus itse etsiä parhaita toimintatapoja.
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen aikana on esitetty erilaisia ehdotuksia kaavoituksen, rakentamisen ohjauksen ja maapolitiikan sääntelyn uudistamiseksi. Ehdotusten joukossa olleiden kiinnostavien mutta esitetyssä muodossaan epärealististen ideoiden kehittämistä edelleen kannattaa harkita. Kunnilla tulee myös olla mahdollisuus itse etsiä parhaita toimintatapoja.
Paineita sääntelyn kehittämiseen tulee myös EU:n suunnalta. Esimerkkinä on ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen sekä luonnon monimuotoisuuden entistä painokkaampi huomioiminen rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa. Sote-uudistuksen myötä rakennetun ympäristön rooli kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa saa aiempaa suuremman merkityksen kunnan tehtävissä ja taloudessa.
Kirjoittaja Anne Jarva on Kuntaliiton maankäytön ja kaavoituksen kehittämispäällikkö.