Skip to main content
Etusivu » Kiinteistöjen kehittäminen » EU:n energiatehokkuusdirektiivi: Tiedossa pakkokorjauksia, määräaikoja ja purkamista
Elinkaarirakentaminen

EU:n energiatehokkuusdirektiivi: Tiedossa pakkokorjauksia, määräaikoja ja purkamista

Rakennustekniikan asiantuntija Jani Kemppainen Rakennusteollisuudesta kertoo, että Suomen rakennuskanta on aika hyvässä kunnossa EU:n tasolla. Kuva: Tommi Ahlberg, Rakennusteollisuus ry

Espanjan puheenjohtajakaudella on tiedossa kovaa vääntöä, koska päätettävät asiat ovat pitkälti periaatteellisia.

– Jäsenvaltiot toivovat väljyyttä ja että asuinrakennukset jäävät sääntelyn ulkopuolelle. Komissio ja parlamentti taas haluavat kasvattaa Brysselin päätösvaltaa. Ne vaativat tiukkaa ja velvoittavaa sääntelyä, rakennustekniikan asiantuntija Jani Kemppainen Rakennusteollisuudesta kertoo.

Direktiivi jakaa olemassa olevat rakennukset kahteen luokkaan: 1) yksityiset asuinrakennukset ja 2) muut kuin asuinrakennukset ja julkisen tahon omistamat asuinrakennukset.

Kakkosluokan rakennuksille tulee näillä näkymin pakkokorjausten lisäksi määräaikoja. Tämä nostaa kustannuksia, koska silloin kaikki jäsenmaat kilpailevat osaavasta työvoimasta yhtä aikaa.

– Lisäksi purkaminen todennäköisesti lisääntyy, Kemppainen toteaa.


Pohjoismaille direktiivi on epäoikeudenmukainen

Suomen rakennuskanta on aika hyvässä kunnossa EU:n tasolla. Suurin osa kuuluu luokkiin A–D, jonkin verran on E- ja F-luokissa. Huonoimmassa G-luokassa on vain muutama prosentti.

Direktiivin myötä nykyiset energialuokitukset menevät uusiksi ja G-luokkaan on laitettava 15 prosenttia rakennuksista. Loput jaetaan tasaisesti muihin luokkiin. Sitten G-luokka pitää tyhjentää määräaikaan mennessä.

– Suomessa F-luokkaan voi päätyä yhtä hyviä rakennuksia kuin Itä-Euroopassa B- tai C-luokkaan, Kemppainen vertailee.

Toinen haaste Suomelle tulee komission ehdottamasta taulukosta, jossa määritellään uudisrakennusten E-luku.

– E-luku määrättäisiin alueittain. Suomi kuuluu samaan alueeseen Baltian ja Skandinavian kanssa eli Tanskassa ja Utsjoella on samat vaatimukset. Muut alueet ovat Välimeri, Itä-Eurooppa ja Länsi-Eurooppa, Kemppainen kertoo.

Neuvotteluja vaikeuttaa myös se, että Pohjoismaissa energia on jo nyt vähäpäästöistä ja painopiste on energiatehokkuudessa, kun taas muualla Euroopassa pohditaan, miten päästä eroon halvasta maakaasusta.

– Pohjoismaita direktiivi ei kohtele oikeudenmukaisesti eivätkä pakkokorjaukset rakennuksen elinkaaresta riippumatta ole kustannustehokkaita. Eikä tänne ole kauheasti tiedossa tukia pakkokorjauksiin; EU-rahat menevät heikoimmassa asemassa oleville alueille. Turpiin tulee, mutta toivottavasti lyönnistä tulee vain mustelma eikä mennä kanveesiin, Kemppainen kiteyttää.

Next article