Todetaan alkuun faktat: maapallon keskilämpötila on globaalisti noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verraten, ja ihmisten toiminta on aiheuttanut tästä lähes kaiken. Saavutamme 1,5 asteen tason 2030-luvun alkupuolella.
Aivan kaikilla muutosta ja sen vauhtia hillitsevillä toimilla on siis merkitystä. Rakennetun ympäristön osuus päästöistä on jo monelle tuttu luku. Entäpä työ, jota tehdään päästöjen leikkaamiseksi?
Erilaiset julkiset sitoumukset viestivät organisaatioiden tahdosta kirittää toimialansa hiilineutraaliutta. Green Building Council Finlandin #BuildingLife-toimintaohjelman kannattajat sitoutuvat olemaan hiilineutraaleja vuonna 2035. Kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen allekirjoittavat sitoutuvat hiilineutraaleihin rakennuksiin jo vuoteen 2030 mennessä.
Kiinteistö- ja rakennusala on siis käymässä läpi syvää muutosta kohti vähähiilisyyttä ja lopulta hiilineutraaliutta.
Kompensaatio on siirtymävaiheen työkalu
Joka tapauksessa rakennetussa ympäristössä syntyy päästöjä vielä pitkälle 2030-luvun jälkeenkin. Ennen todellista nollapäästöisyyttä, toimintamme synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta vuosi vuodelta. Luotettavasti todennetun kompensoinnin avulla organisaatio pystyy kuitenkin kantamaan täyden vastuun myös niistä päästöistä, joita se ei vielä ole pystynyt vähentämään.
Vapaaehtoisten kompensaatio-markkinoiden ennustetaan kasvavan.
Vapaaehtoisten kompensaatiomarkkinoiden ennustetaan kasvavan. On tärkeää, että perusperiaatteet ovat yhteiset ja sekä ostaja että myyjä tuntevat omat vastuunsa.
Myös kaksoislaskennan riski on huomioitava: kun organisaation tekemä kompensaatio lasketaan mukaan sellaisiin toimenpiteisiin, joihin valtiollisella tasolla on joka tapauksessa sitouduttu, ei niillä ole globaalisti katsoen vaikutusta. Siksi tarvittaisiin selkeät yhtenäiset pelisäännöt, miten nämä toimet saadaan eroteltua kahteen eri laariin.
Kompensoinnin vaikutukset
Jo nyt meillä on käytössämme mahdollisuuksia kompensoida päästöjämme investoimalla päästöjä vähentäviin toimiin toisaalla. Tietyn aikavälin vaikuttavat kompensoinnit, kuten metsitykset, ovat myös mahdollisia ratkaisuja. Lopulta meidän on kuitenkin siirryttävä ratkaisuihin, jotka sitovat hiiltä ilmasta ja varastoivat sitä pysyvästi.
Green Building Council Finland julkaisi 17.2.2022 Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla -ohjeen, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja vastuullisesti tuotettujen päästökompensaatioiden hankintaan.
Kirjoittaja Lauri Tähtinen on Green Building Council Finland:n kehityspäällikkö.