Kiinteistöjen sähköntarve kasvaa, mutta ylimitoitettu sähköliittymä nostaa kustannuksia. Muuntojoustava sähköinfra ja älykäs kuormanhallinta auttavat varautumaan tulevaan, sanoo FCG:n sähkötiimin johtava asiantuntija Andreas Fagerström.
– Kiinteistön sähköliittymää ei kannata ylimitoittaa varmuuden vuoksi. Kustannustehokkaampaa on suunnitella se niin, että kapasiteettia voidaan lisätä myöhemmin, sanoo Fagerström.
Sähkösuunnittelun lähtökohtana on rakennuksen tarvitsema sähköteho. Sen arviointiin vaikuttaa aiempaa useampi tekijä: Ilmaston lämpeneminen lisää jäähdytystarvetta, lämmitys sähköistyy ja sähköautokannan kasvu kasvattaa latauspaikkojen määriä.
Samalla kiinteistönomistajat kiinnittävät huomiota jatkuviin kustannuksiin. Mitä suurempi sähköliittymä kiinteistöllä on, sitä korkeammat ovat kuukausittaiset maksut.
– Suunnittelussa on järkevää varautua tulevaisuuteen, mutta samalla pyrkiä pitämään sekä investointi- että käyttökustannukset tilaajalle mahdollisimman pieninä, Fagerström sanoo.
Suunnittelun ytimessä on ymmärrys siitä, kuinka rakennusta käytetään. Esimerkiksi toimistokiinteistössä sähköautojen lataus painottuu työpäivään, asuinkiinteistössä iltaan ja yöhön. Älykäs kuormanhallinta voi säädellä latausta rakennuksen muun kulutuksen mukaan.
– Tällä hetkellä yksi alan keskeisimmistä kysymyksistä on se, kuinka rakennuksen eri järjestelmiä pystytään optimoimaan kokonaisuutena. Tässä mukaan tulevat automaatio, aurinkosähköjärjestelmät ja akkujärjestelmät, Fagerström kertoo.
Varaudu nyt, rakenna myöhemmin
Tulevaisuuteen varautuminessa olennaista on Fagerströmin mukaan sähköinfran muuntojoustavuus. Sähkökeskuksissa ja kaapelireiteillä voidaan esimerkiksi varautua tulevaan kapasiteettiin. Näin liittymää ja järjestelmiä voidaan kasvattaa myöhemmin ilman, että kaikkea täytyy rakentaa uudelleen.
Juuri näistä varauksista säästetään Fagerströmin mukaan kuitenkin helposti rakennusvaiheessa.
– Kiinteistönomistajan kannalta tärkeintä olisi uskaltaa investoida varauksiin. Suunnittelupöydällä tällainen varautuminen maksaa vain vähän ylimääräist, mutta jos 5–10 vuoden päästä koko sähköjärjestelmä pitää uusia siksi, ettei tuleviin tarpeisiin varauduttu, kustannukset ovat aivan eri luokkaa, hän sanoo.
