Rakennuskanta uudistuu joka vuosi vain prosentin verran, mikä tarkoittaa, että uudisrakentaminen tuottaa vuosittain 25 % päästöistä. Jo olemassa olevat kiinteistöt, 99 prosenttia, tuottavat 75 prosenttia päästöistä.
– Jos rakennusten käyttövaihe saadaan päästöttömäksi, muutos on todella merkittävä. Siihen myös jokainen kiinteistönomistaja voi vaikuttaa. Rakennusmateriaalien päästöttömyys taas on vaikeampi toteuttaa, koska se vaatii päätöksiä koko valmistusketjussa, toimitusjohtaja Antti Ruuska sanoo.
Toinen merkittävä este rakennusalan päästövähennysten toteuttamiselle on se, että nykyrakennuksia ei ole tehty purettaviksi.
– Vanha hirsitalo on upea siirrettävä modulaari, jonka voi purkaa ja huonoksi menneitä hirsiä voi vaihtaa helposti. Mutta nyt pitäisi pystyä joustavasti muuttamaan toimistoista asuntoja ja vielä mahdollisimman päästöttömästi eli minimaalisella muokkaamisella. Ja näitähän ei ole suunniteltu näin!
Vaatimus purkujätteen hyödyntämisestä? – Tulevaisuuden tarjouspyyntöjen vakio
Ruuska oli vuonna 2022 mukana ison helsinkiläisen purkukohteen kilpailuttamisessa. Tarjouspyynnöissä pyydettiin kertomaan, missä ja miten purkujäte hyödynnetään.
– Kierrätysaste oli 97 prosenttia! Kun uusiokäyttöä halutaan ja kysytään, se tapahtuu ja toimijoille se on hyvää bisnestä. Parhaiten hyötyivät ne, jotka kierrättivät eniten.
Toinen lupaava esimerkki on Tampereelta, missä purkukohteen betonielementtien liitokset avattiin ja elementit kuljetettiin tehtaalle puhdistettavaksi.
– Tämä oli ensimmäinen väläys tulevaisuudesta, mitä uudet käytännöt voivat olla ja projekti todisti sen, että kerrostalojenkin uudelleenkäyttö on mahdollista. Vielä ei tosin tiedetä, mihin käyttöön puretut elementit lopulta päätyvät.
Betonin purkaminen ja putsaaminen on kalliimpaa kuin sen rouhiminen jätteeksi ja uuden betonin tuottaminen tehtaassa.
– Tällä hetkellä aikaa ja rahaa voi kulua uudelleenkäytössä moninkertainen määrä. Kokemuksen myötä tämä lisä pienenee. Luvitusta pitää sujuvoittaa, kierrätysmateriaaleille tarvitaan toimiva markkina ja niiden hintaa pitää saada alaspäin, jotta kiertotalous voi toimia, Ruuska painottaa.