– Suomen energiankulutuksesta ja päästöistä merkittävä osuus muodostuu rakennusten energiankulutuksesta. EPBD-direktiivin myötä vaatimukset rakennusten energiatehokkuudelle kiristyvät huomattavasti, sanoo Rakennusteollisuus RT ry:n teknisten vaatimusten asiantuntija Jani Kemppainen.
Kaikesta Suomessa käytetystä energiasta noin 40 prosenttia kuluu rakennuksissa. Vuoteen 2035 mennessä on asuinrakennusten energiankulutuksesta pudotettava 20 % vuoden 2020 lähtötasoon verrattuna. Julkisten uudisrakennusten tulee olla direktiivin mukaisia vuodesta 2028 ja yksityisten vuodesta 2030.
– Vanhoja asuinrakennuksia ei direktiivin myötä aleta pakkokorjata. Energiatehokkuuden parantamiselle on kuitenkin kova vaatimus siinä vaiheessa, kun jokin rakennuslupaa edellyttävä korjaus ilmenee.
Selvitä kiinteistön nykytila
Rakennusten energiatehokkuuden parantamiselle ja uusiutuvan energian käyttöönotolle on olemassa runsaasti erilaisia ratkaisuja.
– Rakennuksen kunnosta kertoo enemmän sähkölaskun kilowattitunnit kuin eurot. Joissain tapauksissa maltillisempikin korjaaminen voi riittää, kuten esimerkiksi ikkunaremontti, lämmön talteenoton lisääminen ilmanvaihtoon, ilmastointi tai tiivistykset.
Vuoden 2033 loppuun mennessä on korjattava 26 % huonoimmassa kunnossa olevista julkisista rakennuksista käyttötarkoitusluokittain. Pakkokorjausten Kemppainen arvelee johtavan siihen, että osa huonossa kunnossa ja heikolla käyttöasteella olevista kiinteistöistä puretaan.
– Aivan kaikenlaisten kiinteistöjen omistajien onkin tärkeää pysyä kärryillä kiinteistön kunnosta, mitä toimenpiteitä on tulossa ja milloin niitä kannattaa tehdä, sanoo Kemppainen, ja toteaa lopuksi:
– Ympäristöministeriöltä toivon, että kansalliset säädökset saataisiin ripeästi valmiiksi. Rakennushankkeet ovat isoja investointeja, joiden suunnitteluun tarvitaan aikaa. Otamme tiukentuvat vaatimukset vastaan haasteena rakentaa entistäkin parempaa ja ilmastokestävämpää Suomea
