Rakentamisen ympäristövaikutuksia pyritään pienentämään mahdollisimman paljon kierrättämällä ja leikkaamalla päästöjä. Tasapainon tavoittelun lisäksi suunnataan jo elvyttävään eli regeneratiiviseen rakentamiseen, jonka ansiosta ympäristö on paremmassa kunnossa kuin ennen rakentamista.
– Aihe on alalla kohtuullisen uusi, mutta levinnyt nopeasti keskusteluihin. Regeneratiivinen rakentaminen voitaisiin suomentaa elvyttäväksi rakentamiseksi. Puhutaan myös paluusta kumppanuussuhteeseen luonnon kanssa. Liiketoiminnallisesti kyseessä on konsepti, jossa liiketoiminnan yhdeksi tarkoitukseksi asetetaan ympäristön elvyttäminen, Green Building Council Finlandin johtava asiantuntija Miisa Tähkänen kertoo.
Rakentamista nollan tuolle puolen
Rakentamisen päästöistä ja ympäristövaikutuksista on puhuttu jo pitkään kattavasti, mutta voiko toimialalla olla myös positiivisia vaikutuksia? Regeneratiivisessa rakentamisessa halutaan päätyä yhteiseloon luonnon kanssa niin, että hyväksikäytön sijaan eheytetään ja parannetaan luonnon tilaa.
Yleinen regeneratiivisuuteen liittyvä suunnitteluperiaate on luonnon matkiminen eli biomimicry.
– Käsittelemme siis kestävyyttä kokonaisuutena. Lopputuloksena ei tavoitella vain niin kutsuttua nettonollaa, vaan hiilinegatiivisuutta, biodiversiteetin kasvua, kaiken kiertotaloutta ja hyvinvointia sekä ihmisille että luonnolle, Tähkänen sanoo.
Yleinen regeneratiivisuuteen liittyvä suunnitteluperiaate on luonnon matkiminen eli biomimicry. Matkimisessa yritetään kehittää materiaalivirtoja, jotka matkivat luonnon toimintaa mahdollisimman tarkasti. Toinen vaihtoehto on hyödyntää kiertotalouden periaatteita ja käyttää raaka-aineena paikallista hukkamateriaalia tai jätettä.
Vanhasta uutta
Regeneratiivisesta liiketoiminnasta ovat Suomessa puhuneet ainakin Nokia ja Neste. Myös ulkomailta löytyy hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi Tanskassa kaupunki-infrastruktuuria kehitetään purkamalla kovia pintoja ja tekemällä tilalle viheralueita, jotka toimivat hulevesien hallinnassa.
– Täysin regeneratiivinen rakentaminen on tällä hetkellä teollisella mittakaavalla erittäin vaikeaa. Jokaisessa hankkeessa voitaisiin kuitenkin hyödyntää regeneratiivisia periaatteita ja miettiä, voisiko hankkeella myös elvyttää paikallista luontoa, pienentää olemassa olevia jätevuoria tai edistää kaupunkiympäristön sopeutumista, Tähkänen päättää.