Energiaratkaisuilla on suuri vaikutus rakennusten päästöihin ja käyttökustannuksiin. Hintojen nousun myötä energiaremontit ovatkin taloudellisesti entistä kannattavampia, eikä suuria hankkeita välttämättä tarvita.
Rakennetulla ympäristöllä on avainasema sekä päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa että energian säästämisessä. Yli 30 % Suomen kokonaispäästöistä tulee rakennetusta ympäristöstä. Uudet talot ovat jo energiapihejä, mutta olemassa olevien rakennusten kulutuksen vähentämisessä riittää tekemistä.
– Vanhemmissa rakennuksissa voi pienilläkin investoinneilla säästää huomattavan määrän energiaa ja vähentää päästöjä, Rakennusteollisuus RT:n asiantuntija Jani Kemppainen huomauttaa.
Ympäristövaikutusten lisäksi energiaa haaskaava rakennus tulee käyttäjilleen turhan kalliiksi. Keinoja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta on kuitenkin useita.
Kohti uusia tavoitteita
EU patistelee myös taloyhtiöitä ja kiinteistöjen haltijoita energiaremontteihin uusilla ohjelmilla ja direktiivillä, joilla korjausrakentamista pyritään lisäämään. Vaikka yksityiskohdat ovat vielä avoinna, vuoteen 2050 mennessä rakennuskannan on silti koko EU-alueella oltava mahdollisimman päästötöntä.
Vaatimuksia on suunnitteilla joka rakennustyypille, mutta konstit ovat onneksi monet. Energiankulutusta ja päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi lähituotetulla vähäpäästöisellä energialla, talotekniikan automaatioiden lisäämisellä sekä rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten eristämisellä ja ikkunoiden uusimisella.
Tuet kannattaa hyödyntää
Kemppainen muistuttaa myös energiaremontteihin myönnettävistä valtion tuista, joita voi hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta.
– On tärkeää, että erilaisia tukimuotoja on saatavilla, sillä etenkin muuttotappioalueilla rahoituksen saaminen voi olla haasteellista. Kaikki hyötyvät energiatehokkaista rakennuksista: energiaa säästyy muihin käyttökohteisiin ja Suomen energiaomavaraisuus paranee.
Lähde: Rakennusteollisuus RT ry