Skip to main content
Etusivu » Korjausrakentaminen » Putkiremppa tulee, halusit tai et – ota ilo irti pakollisesta pahasta!
Putkiremontti

Putkiremppa tulee, halusit tai et – ota ilo irti pakollisesta pahasta!

putkiremontti-LVI
putkiremontti-LVI
Kuvat: Unsplash
avatar

Juha-Ville Mäkinen

erityisasiantuntija, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Putkiremppa tulee, halusit tai et. Onko remontti pakollinen paha, kuluerä ja häiriötekijä vai asumistasoa nostava mahdollisuus?

Viemärijärjestelmät kuluvat ajan saatossa siinä missä mikä tahansa muukin käyttötavara. Vaihtoehtoja remontille on useita, mutta kunnostus on edessä vääjäämättä putkiston palveltua 40-50 vuotta. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen kannustaa suhtautumaan putkiremonttiin hampaiden kiristelyn sijaan mahdollisuutena.

– Tavoitteista riippuen remontilla joko lisätään järjestelmän teknistä käyttöikää tai samalla kohennetaan asumismukavuutta ja nostetaan jälleenmyyntiarvoa. Vuosikymmenten kuluessa käsitteet laadukkaasta asumisesta ovat muuttuneet, joten viemäriverkoston ikääntyminen voi olla hyvä tilaisuus tehdä myös laajempaa päivitystä asumistasoon, Mäkinen sanoo.

Mäkinen korostaa ennakoivaa suunnittelua, osakkaiden yhteistä tavoitetasoa, tietoisuuden lisäämistä ja asukaslähtöistä prosessia putkiremontin kivuttomassa maaliin viemisessä.

– Tietoisuuden lisääminen valmistaa osakkaita henkisesti tulevaan remonttiin. Kustannukset ja toimenpiteen aikainen asumishaitta voivat aiheuttaa pelkoja ja ymmärryksen puutteesta johtuvaa vastustamista. Yhteisen tahtotason puuttuminen saa aikaan turhaa rimpuilua ja ristiriitoja yhtiössä. Varhaisella varautumisella luodaan yhteinen ymmärrys siitä, että putkiremontti on hyvä juttu.

Kustannukset ja kesto riippuvat toimenpiteen laajuudesta.

Remontti pitäisi aina suunnitella ja toteuttaa asukkaiden lähtökohdista, tavoitteena mahdollisimman vähäinen haitta.

– Toteutuneiden valossa putkiremontin aiheuttama häiriö asumiseen on kuudesta kahdeksaan viikkoa ja toimenpiteen keskihinta neliötä kohden pääkaupunkiseudulla 700 euroa ja muualla Suomessa 400 euroa. Maantieteelliset erot hinnoissa eivät johdu työkustannuksista, vaan pääkaupunkiseutulaisten alttiudesta pidempikestoiseen investointiin ja asunnon laatutason nostoon, kun muualla tyydytään tyypillisemmin olemassa olevaan varustelutasoon, Mäkelä selventää syitä kuluerojen taustalla.

Perusteellisempi kunnostus on lähes aina perusteltua.

– Asumismukavuutta ja jälleenmyyntiarvoa nostava märkätilojen pintojen ja kalusteiden uusiminen on kustannustehokasta viemäriverkoston kunnostuksen yhteydessä. Vain teknistä käyttöikää lisäävä viemäriputken sisäpinnoitus on perusteltua esimerkiksi vanhoissa taloissa, joille voidaan seuraavien vuosikymmenten aikana ennustaa purkutuomiota, Mäkinen vertailee.

Asukas keskiössä

Mäkinen peräänkuuluttaa putkiremonttia palveluna toimenpidekeskeisen teollisen tuotannon sijaan.

– Remontti pitäisi aina suunnitella ja toteuttaa asukkaiden lähtökohdista, tavoitteena mahdollisimman vähäinen haitta. Koska toimenpide vaikuttaa asumismukavuuteen, on ensisijaisen tärkeää, että asukkaat pääsevät jo suunnitteluvaiheessa ottamaan kantaa ja vaikuttamaan. Aikataulujen on oltava tarkkoja ja niihin on voitava luottaa.

– Liikaa ei voi korostaa myöskään tiedottamisen merkitystä. Avoimella ja jatkuvalla viestinnällä vältetään asukkaiden epävarmuus ja turhat pelot, Mäkinen päättää.

Next article