Pekka Talaskivi
tekninen johtaja, RIL ry
Ilmastonmuutoksen edetessä äärisäät lisääntyvät. Kesien hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät, talvisin sade ei tule lumena vaan vetenä. Rankkasateet ja voimistuvien tuulien synnyttämät viistosateet tuovat haasteita rakennuksen, ja erityisesti sen ulkovaipan, kosteustekniselle toimivuudelle.
– Myrskytuulet ja viistosade saavat aikaan sen, että vesi voi tunkeutua sisään pienistäkin raoista ja jopa kiivetä seinäpintaa ylöspäin, kertoo RIL ry:n tekninen johtaja Pekka Talaskivi.
– Tarvitaan ajattelutavan muutos: tulisi suosia vikasietoisia ratkaisuja, joiden toimiminen ei edellytä täysin virheetöntä toteutusta. Vältetään monimutkaisia rakenteita ja kosteutta kerääviä yksityiskohtia, kuten taskuja ja syvennyksiä, jonne kerääntyy vettä ja lunta. Käytetään materiaaleja, jotka tiedetään vikasietoisiksi. Syksyllä ja talvikaudella kosteusvaurioriskit lisääntyvät ja rakenteita kuivattavia pakkaspäiviä on vähemmän. Koska kuivuminen hidastuu, homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät varsinkin rakenteiden ulko-osissa, Talaskivi toteaa.
Vikasietoisuus tarkoittaa myös sitä, että jos piiloon jäävä rakenne tai materiaali kastuu ennen asentamista, sen kuivumisen ja tuulettumisen tulisi olla mahdollista myös valmiina rakenteena. Rakennuksen ulkovaippa tulee joka tapauksessa kastumaan, minkä takia rakenteen tekninen toimivuus on ensiarvoisen tärkeää.
Kiire on riski korjausrakentamisessa
Korjausrakentamisessa rakennuksen perustiedot ja korjaushistoria ovat yleensä suhteellisen hyvin tiedossa. Hankkeissa on kuitenkin aina varauduttava yllätyksiin ja niistä aiheutuviin lisätutkimuksiin niin suunnittelu- kuin toteutusaikataulussakin.
– Asiaa ei saa ymmärtää väärin. Ongelmat eivät automaattisesti poistu löysentämällä aikataulua. Kireä aikataulu ei välttämättä ole edes ongelma uudistuotannon puolella, jossa nopea virtaus voi mahdollistaa hyvän suunnittelun johtamisen myötä parempaa yhteistoimintaa, ennakoitavuutta ja lopputuloksen laatua, painottaa Talaskivi.
– Sen sijaan korjaushankkeessa ylikireä tai vaikkapa koulun lukuvuosikalenteriin synkronoitu aikataulu voi ilmenevien yllätysten takia muuttua itse tehdyksi pakoksi, Talaskivi jatkaa.