Janne Tähtikunnas
toimitusjohtaja, RIL
Älykkäät kiinteistöt kuluttavat energiaa vain tarpeen mukaan ja oikea-aikaisesti. Rakennusten energiatehokkuus auttaa ympäristöä – ja maksaa itsensä takaisin.
Päästöt saadaan vähenemään energiaa säästämällä, energiatehokkuutta parantamalla ja uusiutuvan energian käyttöä lisäämällä. RIL:n toimitusjohtaja Janne Tähtikunnas sanoo älykkään energiasuunnittelun tukevan myös kiinteistökehitystä.
– Tavallisestihan kiinteistöissä seurataan energian kulutusta ja hintaa. Jos esimerkiksi energian hinta on edullisimmillaan aamuyön tunteina, lämmin käyttövesi kannattaa tuottaa silloin eikä vaikkapa illalla.
Sähkön- ja lämmöntuotannon huipputehojen tasaaminen, etenkin suuremmissa kohteissa, on energiansäästön kannalta tärkeää.
– Järjestelmät on saatava keskustelemaan keskenään. Suurissa kauppakeskuksissa tämä jo toteutuu, mutta koko rakennuskantaa tarkasteltaessa vasta vähäisissä määrin, Tähtikunnas painottaa.
Mitä pidempi käyttöikä, sitä pienempi hiilijalanjälki
Energiatehokkuus antaa myös kestävälle kehitykselle tarvittavaa buustia. Vähäinen energiankulutus on Tähtikunnaksen mukaan suoraan verrannollinen ympäristökuormitukseen ja hiilijalanjäljen suuruuteen.
– Toisaalta tärkeää on myös se, miten tehokkaasti eri kiinteistöjen tiloja hyödymme ja mitä lämmitysratkaisuja käytämme.
Vanhempien talojen korjaushankkeissa niiden energiankulutusta on mahdollista pudottaa noin kolmannes. Älykkäällä ohjauksella voidaan tavoitella vielä selvästi suurempia lukuja.
– Joillain alueilla Suomessa energiankulutus voitaisiin jopa puolittaa älykkäällä kokonaisuuden hallinnalla, Tähtikunnas kertoo.
Suomen rakennuskannasta suurin osa on jo olemassa olevia rakennuksia. Niistä noin 80 prosenttia tarvitsee energiaremontin seuraavan muutaman vuosikymmenen aikana. Sillä tulee Tähtikunnaksen mukaan olemaan suuri vaikutus rakennusten hiilijalanjälkeen.
– Mitä pidempi käyttöikä, sitä pienempi jälki. Hyvin pidetty, päivitetty ja pitkään käytetty kiinteistö on ympäristön kannalta ylivoimaisesti paras.