Rakennusala on keskeisessä osassa matkalla kohti hiilineutraalia Suomea, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) arvioi. Muutos kohti rakennuksen koko elinkaaren huomioivaa asennemuutosta lähtee suunnittelupöydältä.
Rakennettu ympäristö tuottaa noin kolmasosan maan kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja kuluttaa puolet raaka-aineista. Sen takia rakennusalan ekotaakan vähentäminen on erittäin tärkeää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
– Pelkkä energiatehokkuuden lisääminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa elinkaariajattelua, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on kokonaan hiilineutraali vuonna 2045. Kenties vieläkin radikaalimpiin tavoitteisiin kuuluu se, että Suomi luopuisi maailman ensimmäisenä maana kivihiilen käytöstä energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä ja vähentäisi öljyn käytön puoleen 2020-luvun aikana.
Viime kädessä rakennuttajan eli esimerkiksi kunnan tai yksityisen yrityksen vastuulla on edistää vähäpäästöisyyteen tähtääviä tavoitteita.
Tiilikaisen mukaan tiukat tavoitteet ovat mahdollisia, kun koko rakennusala ryhtyy toimiin ottaen huomioon rakennuksen koko elinkaaren, joka ulottuu rakennustarvikkeiden valmistuksesta purkuvaiheeseen.
– Muutos lähtee jo suunnittelupöydältä. Viime kädessä rakennuttajan eli esimerkiksi kunnan tai yksityisen yrityksen vastuulla on edistää vähäpäästöisyyteen tähtääviä tavoitteita, Tiilikainen sanoo.
Fossiilisista luopuminen vauhdittaisi eniten
Rakentamisen ja asumisen kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön tuotannossa. Kivihiiltä käytetään kaukolämmön tuotannossa esimerkiksi Helsingissä.
– Lämmityksen ja sähköntuotannon fossiilisten polttoaineiden vaihtaminen uusiutuviin polttoaineisiin valtakunnan tasolla olisi iso juttu, Tiilikainen toteaa.
Vähähiilisyyden tavoittelu alkaa jo rakennusmateriaalitehtaalla. Hallitus pyrkii edistämään puukerrostalojen rakentamista, mutta se ei halua ohjata yrityksiä tietyn rakennusmateriaalin suuntaan.
– Kaikkia rakennusmateriaaleja tarvitaan, olipa se sitten betonia, puuta tai lasia, Tiilikainen arvioi.
Rakentamisaikaisia ilmastopäästöjä voidaan Tiilikaisen mukaan vähentää esimerkiksi vaihtamalla rakennuskoneiden käyttämän kevyen polttoöljyn uusiutuviin polttoaineisiin tai siirtymällä sähkömoottorisiin työkoneisiin.
Taloyhtiöissä muhii suuren muutoksen siemen
Ministeri Tiilikainen rohkaisee pienentämään ekotaakkaa myös taloyhtiöissä, joissa asuu noin puolet suomalaisista. Hänen mukaan hämmästyttävän suuri osa taloyhtiöistä ei kiinnitä huomiota lämmitys- tai sähkölaskuunsa, vaikka näin olisi mahdollista paitsi säästää rahaa myös vähentää päästöjä.
– Paras tapa pidentää koko taloyhtiön rakennusten elinkaarta on säännöllinen korjaus ja kunnossapito. Ne ovat ympäristöteko, Tiilikainen huomauttaa.
Toistaiseksi valtion ohjauskeinot ovat olleet vähäisiä, mutta nyt hallitus haluaa saada mukaan hiilineutraaliuden rakennusmääräyskokoelmaan vuoteen 2025 mennessä. Hallitus on myös julkaissut vähähiilisen rakentamisen tiekartan ja oppaan julkisen sektorin hankintalain mukaisiin hankintoihin.