Etusivu » Rakennuttaminen » Kaavoitus keskeinen väline kaupunkikehityksen tukemisessa
Infrastruktuuri

Kaavoitus keskeinen väline kaupunkikehityksen tukemisessa

kaavoitus
kaavoitus
Sote-uudistuksen myötä kuntien rooli elinvoiman vahvistamisessa nojautuu aiempaa selvemmin elinympäristön kehittämiseen. Kuva: Unsplash

Kimmo Kurunmäki 

yhdyskunta ja infra -toimialan johtaja, RAKLI

Rakennetun ympäristön jalostaminen korvaa yhä enemmän uudisalueiden kaavoittamista. Kehitys hyytyy kuitenkin nopeasti, mikäli kaavoitus ei toimi.

Tulevaisuuden kaupunkikehityksessä kaavoituksen merkitys kasvaa nykyistäkin suuremmaksi. Tähän vaikuttavat erilaiset muutosvoimat, kuten ilmastonmuutoksen hillintä, kaupungistuminen ja liikkumisen murros, jotka kohdistuvat kaupunkien maankäyttöön – etenkin olemassa olevan kaupunkirakenteen kehittämiseen.

– Sote-uudistuksen myötä kuntien rooli elinvoiman vahvistamisessa nojautuu aiempaa selvemmin elinympäristön kehittämiseen, RAKLIn yhdyskunta ja infra -toimialan johtaja Kimmo Kurunmäki sanoo. 

Kaavoitus on Kurunmäen mukaan edellytys sille, että kaupungeissa on tarjolla tontteja rakentamista varten. 

– Kaava- ja tonttivaranto eivät silti sinällään riitä, vaan varannon sijainti ratkaisee. Kaavoituksella myös luodaan mahdollisuuksia jo rakennettujen tonttien täydennys- ja lisärakentamiselle sekä sujuville käyttötarkoituksen muutoksille.

Asuntotuotantoa edistävä yhteistyö uupuu

Kurunmäki on tyytymätön ehdotukseen kaavoitus- ja rakentamislaiksi, joka hänen mukaansa vaikuttaisi tuovan enemmän kaupunkikehitystä jarruttavia kuin edistäviä uudistuksia.

– Maankäytön tukeutumista olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja infrastruktuuriin alleviivataan perustellusti ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta, mutta maapoliittisten keinojen puolella esitetään esteitä hyvän tavoitteen toteuttamiselle.

Asemakaavoituksesta näyttäisi Kurunmäen näkökulmasta uupuvan täydennysrakentamista ja kasvukaupunkien asuntotuotantoa edistävä yhteistyö kiinteistönomistajan kanssa.

– RAKLI on esittänyt tuotavaksi lakiin kiinteistönomistajan mahdollisuuden valmistella kaavaehdotus kunnan päätettäväksi. Sillä varmistettaisiin yhteisten maankäyttötavoitteiden toteuttaminen, Kurunmäki sanoo. 

Suomi toimii Kurunmäen mukaan myös ristiriidassa muun Länsi-Euroopan kanssa. 

– Ministeriön teettämä kansainvälinen katsaus osoitti selvästi, että Suomessa ollaan lisäämässä kaavoituksen tasoja, kun muualla niitä vähennetään. Tämä herättää ihmetystä.

Next article