Vietämme suuren osan elämästämme rakennetussa ympäristössä ja sillä on suuri rooli sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä että siihen sopeutumisessa. Onko ratkaisu uusissa teknologioissa?
– Rakentaminen kuluttaa yli 30 % energiasta ja luo saman verran päästöjä. Erityisesti korjausrakentaminen on määräävässä asemassa, koska uutta rakennuskantaa tulee vuosittain vain prosentin verran, toteaa Suomen Rakennusinsinöörien liiton toimitusjohtaja Miimu Airaksinen.
Ilmastonmuutos pakottaa hoitamaan korjausvelan
Kansallisomaisuudesta 83 % on rakennuksissa ja infrastruktuurissa. Asuinrakennuksiin pitäisi sijoittaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 9,4 miljardia ja pelkästään kuntien palvelurakennuksissa korjausvaje on yhdeksän miljardia euroa. Korjausvelan kriittinen taso suorastaan huutaa uudentyyppisiä rahoitusmalleja.
– Esimerkiksi Hollannissa on tehty julkisivu- ja kattoremontteja, joihin on tullut kolmas osapuoli mukaan. Tämä asentaa rakennukseen omia aurinkopaneeleja ja osallistuu taloyhtiön kustannuksiin. Myös halvempi lainajärjestely kannustaa tällaisiin win-win-projekteihin, Airaksinen kertoo.
Virtuaalinen kaksonen auttaa ennakoimaan
Uudet teknologiat muuttavat rakentamista ja Airaksinen kannustaa taloyhtiöitä panostamaan anturiteknologiaan. Sitä voidaan hyödyntää lämmönsäätelyssä, ilmanvaihdossa ja esimerkiksi ennaltaehkäistäessä tulvia, mutta vielä sitä käytetään vain vähän.
– Ideana on, että luodaan parempia olosuhteita oikeaan aikaan vain sinne, missä ihmiset ovat. Antureita tehdään nykyään massatuotantona ja tarvittava softa pyörii pilvessä, jolloin hinta pysyy kohtuullisena ja päivittäminen on helppoa, Airaksinen kuvailee.
BIM (Building Information Model) taas on virtuaalinen kaksonen, jonka avulla luodaan erilaisia skenaarioita. Äkillisissä tilanteissa se helpottaa priorisointia.
– Digitaalisuus auttaa sopeutumisessa ja esimerkiksi myrskyn iskiessä evakuointeihin varautumisessa. Tulipaloissa saamme palomiehille tiedon, missä on sähkökaapeleita tai kaasua ja säätiedotuksia voi simuloida kaupunginosien mikromalleissa, jolloin tiedämme, mistä pitää ensimmäiseksi pumpata tulvavettä, Airaksinen avaa.
Hyvät olosuhteet ympäristöystävällisesti
IoT (Internet of Things) auttaa työstämään dataa esimerkiksi kauppakeskuksissa. Kerätyn datan perusteella voidaan luoda ennusteita, miten bussivuorot ja sadesää vaikuttavat ihmismäärään ja tarvitseeko rakennuksen ilmanvaihtoa tehostaa tai lämpötilaa säätää.
– Näin rakennus pystyy tuottamaan paremmin palveluita ihmisille. Tarkoitus on tukea hyvinvointia ja viihtyisyyttä, ja vihdoin sellaista digitaalista älykkyyttä on tuloillaan. Kotioloissa tämä tarkoittaa, että rakennus tunnistaa minun tulleen ja se säätää lämpötilan, valaistuksen ja ilmavirrat minulle miellyttäviksi. Kokonaisuutena tämä suuntaus auttaa meitä säästämään luonnonvaroja ja resursseja, Airaksinen summaa.