Suomen rakentamislain uudistus vie rakennuslupaprosessia kohti tietomallipohjaisuutta. Vuoden 2026 alusta lähtien rakennuslupaa on voinut hakea IFC-muotoisella suunnitelmamallilla. Muutos asettaa uusia vaatimuksia niin ohjelmistotaloille kuin suunnittelijoille, kun painopiste siirtyy geometriasta koneluettavaan dataan.
Rakentamislain uudistus ei tarkoita perinteisten piirustusten välitöntä katoamista, mutta se tuo niiden rinnalle lakisääteisen vaatimuksen koneluettavasta tietomallista. Tämä on keskeinen osa viranomaisen laajempaa tavoitetta digitalisoida koko kaavoitus- ja rakennuslupaprosessi. Viranomaisen tavoitteena on automatisoida ydintietojen poiminta suoraan mallista, mikä sujuvoittaa lupakäsittelyä mutta edellyttää samalla suunnittelijalta aiempaa täsmällisempää otetta tietosisällön hallintaan.
Aikataulupaineet ja muuttuvat ohjeistukset
Suurin haaste siirtymässä on ollut aikataulutus. Vaikka laki tuli voimaan 1.1.2026, soveltamisohjeet ja tekniset täsmennykset, kuten Rava 3.5 -ohjeistus, julkaistiin vasta lain voimaantulon jälkeen.
Tämä on luonut toimialalle poikkeuksellisen tilanteen, jossa ohjelmistotoimittajat joutuvat reagoimaan muuttuviin vaatimuksiin ketterästi huoltopakettien kautta. Suunnittelijat puolestaan joutuvat viemään lupaprosesseja läpi samalla, kun kansallinen ohjeistus ja koodistot hakevat vielä muotoaan.
Datan osalta haaste on merkittävä. BIM-malliin on syötettävä huomattavasti enemmän rakenteellista tietoa kuin perinteisessä prosessissa. Kenttien löytäminen, oikea tulkinta ja tietojen syöttäminen oikein nimettyihin IFC-ominaisuusjoukkoihin vaatii tarkkuutta, jota automaatio ei vielä täysin korvaa.
Malli on tiedon kantaja, ei vain geometriaa
Uusissa vaatimuksissa tietomalli nähdään ensisijaisesti tiedon kantajana. Viranomaisprosessissa olennaista on, että IFC-mallista löytyvät standardoidussa muodossa:
- Tunnistetiedot: Kiinteistö- ja rakennustunnukset.
- Sijaintitieto: Georeferoitu koordinaatisto ja korkeusasema
- Määrätiedot: Tilat, pinta-alat ja tilavuudet.
- Rakennusosat: Oikein tyypitetyt entiteetit varustettuna vaadituilla ominaisuuksilla (esim. paloluokka, kantavuus).
Georeferointi ja origon merkitys
Rakennuksen sijainti ei ole enää vain viivapiirros asemapiirroksella. Mallin on istuttava digitaaliseen kaupunkimalliin. Tämä edellyttää tontin tunnetun pisteen koordinaattien, rakennuksen suunnan ja korkeusaseman tarkkaa määrittelyä. Kuntien ohjeistuksessa näyttää olevan hiukan vaihtelua kuinka koordinaatit annetaan. Suunnitteluohjelman tulee tarjota työkalut, joilla sijantitietojen syöttäminen vaatimuksien mukaan onnistuu.
CASE: Vertex BD ja viranomaisten edellyttämä tietosisältö
Vertex BD on vakiinnuttanut asemansa erityisesti teollisessa puutalo- ja ohutlevyrakentamisessa. Jotta suunnittelijan työmäärä ei kasva kohtuuttomaksi, ohjelmistokehityksessä on panostettu automaatioon:
- Oletus-ominaisuusjoukot: Yrityskohtaiset kirjastoidut ominaisuusjoukkosetit, joissa rakennuslupavaiheessa vaadittavan tietomallin tietosisältö on valmiina ”reseptinä”. Ne ovat myös liitettyinä objektityyppikohtaisesti asiakaskohtaisissa komponenttikirjastoissa -> oikeat setit ovat valmiiksi komponenteissa kiinni.
- Projektinhallinta: Kiinteistö- ja rakennustiedot syötetään kerran projektin perustietoihin, josta ne kytkeytyvät käytetyn template-projektin mukaisiin ominaisuusjoukkoihin. Tiedot ovat automaattisesti IFC-viennissä mukana.
- Huoltopaketit: Suomalaisiin lupavaatimuksiin liittyvät hienosäädöt toimitetaan päivityksien yhteydessä.
Rakennusosat ja ominaisuusjoukot
Uusissa vaatimuksissa BIM malli nähdään pääasiassa tiedon kantajana, ei vain geometrisenä 3D esityksenä. Jokaisella seinällä, ovella ja tilalla on taustatietoa, jota automaattisoituva mallintarkastus hyödyntää.
Jotta konepohjainen tarkastus onnistuu, tiedon on oltava juuri oikeassa paikassa. Esimerkiksi seinän lämmöneristävyys tai tyyppi ei saa olla vain vapaata tekstiä, vaan tiedot on löydyttävä IFC-standardin tai kansallisen ohjeistuksen mukaisista kentistä. Tämä muuttaa suunnittelijan työnkuvaa piirtämisestä tiedonhallintaan.
Huomionarvoiosta on, että vaikka tietosisältö kasvaa, malliin ei kannata vai tiedon vuoksi tallentaa kaikkia pieniä detaljeja ja näin tukkia koko mallia. Tietomalli (BIM) ja tuotetiedon hallinta (PDM/BOM) täydentävät toisiaan – kaikkea valmistusvaiheen pientä nippeliä ei ole tarkoituksenmukaista viedä lupamalliin.
Digitaalinen kaksonen: Mahdollisuus vai tuskallinen velvoite?
Siirtymävaihe tietomallipohjaiseen rakennuslupaan on haastava, mutta se tarjoaa mahdollisuuden tehostaa koko ketjua suunnittelusta tuotantoon. Kun ohjelmistot ja kirjastot tukevat vaatimuksia vakioasetusten kautta, suunnittelijan aika säästyy manuaaliselta koodistojen tulkinnalta varsinaiseen suunnittelutyöhön.
Lopulta kyse on laadusta: rikas ja oikein jäsennelty data mahdollistaa BIM-mallin hyödyntämisen tehokkaasti. Toivottavasti se tulevaisuudessa nopeuttaa ja helpottaa lupakäsittelyä.
Suunnittele nopeammin – valmista virheettömästi!
Hallitse rakennuksen suunnittelu- ja valmistusprosessi myynnistä asennukseen asti 3D CAD -ohjelmiston avulla.
