Kallista energiaa valuu pesuvesien mukana viemäriin suuria määriä, mutta suuri osa siitä on korjattavissa talteen ja uudelleenkäyttöön. Taloyhtiöissä tehokkain ja nopein tapa vaikuttaa asumiskustannuksiin on huomioida energiankulutus, josta suihku muodostaa merkittävän osan.
– Tavallisten 1960–1980-luvuilla rakennettujen kerrostalojen vuotuisesta lämmitysenergiasta menee lämpimän veden mukana hukkaan 20–30 %, toteaa Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy.
– Määrä on melkoinen, mutta nykytekniikka mahdollistaa lämpöenergian talteenoton jätevesistä.
Lämmön talteenotto voidaan järjestää tehokkaasti huoneistokohtaisesti, ja se on mahdollista toteuttaa kaikissa kiinteistöissä. Laitteisto on otettavissa käyttöön helposti ilman remonttia tai erillisiä rakennustöitä.
– Huoneistokohtaisessa ratkaisussa laitteisto sijoitetaan vesipisteen välittömään läheisyyteen, esimerkiksi suihkukaapin alle. Kerättävä energia käytetään uudelleen kylmän veden esilämmitykseen, Pylsy sanoo.
Jäte- tai suihkuveden lämmön talteenotto ei ole vielä Pylsyn mukaan lyönyt itseään läpi suuressa mitassa. Kiinnostus asiaa kohtaan on kyllä herännyt, ja järjestelmät tulevat todennäköisesti yleistymään asuinkiinteistöissä nopealla tahdilla.
Pylsyn mukaan lämmön talteenoton tuomat säästöt riippuvat pitkälti mm. asukasmäärästä, vedenkäyttötottumuksista, energian hinnasta ja tarkasteltavasta rakennuksesta.
Huolellinen valmistelu taloyhtiössä kannattaa
Motiva Oy:n asiantuntija Harri Heinaro muistuttaa, että lämmöntalteenottojärjestelmän tai minkä tahansa muunkin energiatehokkuustoimen toteuttaminen on kustannustehokkainta muiden remonttien, esimerkiksi linjasaneerauksen, yhteydessä. Putkiremontin yhteydessä kannattaakin panostaa samalla energiatehokkuuden kehittämiseen.
– Kun päästään samoilla rakennustoimenpiteillä, säästetään aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja, hän toteaa.
Vaikka lämmöntalteenotto toteutettaisiin erillisenä projektina, Heinaro suosittelee hankkimaan sitä varten suunnittelijan.
– Suunnittelija tutkii tarvittavat rakennuksen taustatiedot, hakee sopivat laitetoimittajat ja tekee tarjouskierrokset. Tämä säästää taloyhtiön hallituksen työtä ja estää virheitä. Hankkeita kannattaa aina tarkastella kokonaisuuden kannalta, jotta varmistetaan, että toteutetaan kokonaistaloudellisuuden kannalta järkevät hankkeet.
Lopuksi Heinaro muistuttaa, että lämpimän veden säästössä on järkeä vesirikkaassa Suomessakin. Myös vuodot pitäisi korjata heti kun ne syntyvät, sillä pienistäkin valumista muodostuu viikkojen kuluessa suuri vesihukka.